Tieto- ja viestintäteknologia perusopetuksen vuosiluokilla 1–6 – Resurssit, käyttö ja opettajien suhtautuminen

Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli tarkastella tieto- ja viestintäteknologiaa (TVT) suomalaisen perusopetuksen 1–6 vuosiluokilla. Tutkimuksessa selvitettiin teknologisten resurssien lisäksi alakoulun opettajien teknologian opetuskäyttöä ja suhtautumista siihen. Tarkastelun kohteeksi valittiin neljä eri kuntaa: Espoo, Turku, Kemi ja Kuusamo. Tutkimus perustui 204 opettajan vastaamaan kyselylomakkeeseen sekä kuntien taloudellisesta tilanteesta kertoviin asiakirjoihin. Teoreettisessa viitekehyksessä käsiteltiin perusopetuksen ohjausjärjestelmä, jolla vaikutetaan muun muassa opetuksen järjestämisen tapoihin. Viitekehyksessä tarkasteltiin lisäksi tieto- ja viestintäteknologiaa osana Suomen kouluja, sekä erityisesti TVT-resursseja, opetuskäyttöä, siihen vaikuttavia tekijöitä sekä opettajien asenteita. Tutkimustulosten perusteella tieto- ja viestintäteknologiset resurssit olivat keskimäärin kohtalaiset tai hyvät, vaikka osa opettajista koki laitteiston määrän olevan liian vähäinen. Kuntien välillä löytyi tilastollisesti merkitseviä eroja tieto- ja viestintäteknologisissa resursseissa, ja kunnat olivat myös painottaneet TVT-resursseja eri tavoin taloudesta kertovissa asiakirjoissaan. Tulosten perusteella Kemissä oli muita kuntia heikompi tilanne niin laitteiden määrässä, opettajien tyytyväisyydessä resursseihin että tieto- ja viestintäteknologisissa painotuksissa. Eniten opettajat käyttivät opetuksessaan tietokonetta, dokumenttikameraa ja dataprojektoria. Oppilaiden TVT-laitteiden käyttö opetuksessa oli vähäisempää opettajien käyttöön verrattuna. Vastaajien oma asenne ja koulun toimintakulttuuri edistivät parhaiten tieto- ja viestintäteknologian opetuskäyttöä. Vastanneet opettajat suhtautuivat tieto- ja viestintäteknologiaan pääosin myönteisesti. Asenne oli myönteisempi alle 40-vuotiailla opettajilla kuin yli 40-vuotiailla opettajilla. Sukupuolten väliltä ei löytynyt tilastollisesti merkitsevää eroa teknologiaan suhtautumisessa. Tulokset monilta osin samansuuntaisia aiemman tutkimustiedon kanssa, ja tieto- ja viestintäteknologiaan panostetaan ainakin tämän tutkimuksen perusteella tutkimuskunnissa hyvin tai kohtuullisesti. Tutkimus auttaa hahmottamaan tieto- ja viestintäteknologian monitahoisuutta perusopetuksessa. Sen ottaminen osaksi toimintakulttuuria vaatii niin riittäviä resursseja, opettajien myönteistä asennoitumista, opetuskäytön hallintaa kuin panostusta kunnan päätöksenteossa. Tutkimus antaa myös tietoa tämänhetkisestä tieto- ja viestintäteknologian tilanteesta Suomen perusopetuksen alaluokilla.Siirretty Doriast