Ryhmässä työskentelyn vaikutuksia oppimiseen intervention aikana – Havaintoja ja kokemuksia Turun yliopiston luokanopettajaopiskelijoista

Ryhmässä, vertaisten kanssa tapahtuva oppiminen, jota nykyinen konstruktivistinen oppimiskäsitys suosii, on tutkitusti tehokasta, oppimista edistävää ja vuorovaikutustaitoja kehittävää. Vuorovaikutus, jota tapahtuu jatkuvasti kahden ja useamman ihmisen kohdatessa, voidaan jakaa sanalliseen ja sanattomaan vuorovaikutukseen. Opettajan tulee tarjota oppilailleen monipuolisesti erilaisia oppimis- ja opetusmenetelmiä sekä opettaa oppilaille vuorovaikutus- ja yhteistyötaitoja. Jotta opettaja kykenee opettamaan näitä asioita oppilailleen, on hänen itse hallittava kyseiset taidot. Tämän tutkimuksen tavoitteena on perehtyä opiskelijoiden omiin ryhmätyötaitoihin ja kokemuksiin ryhmässä työskentelystä. Lisäksi tarkastellaan opiskelijoiden vuorovaikutustaitoja ryhmässä työskentelyn aikana sekä ryhmässä työskentelyn ja yksilötyöskentelyn vaikutuksia opiskelijoiden oppimiseen. Tutkimukseen osallistui seitsemän luokanopettajaopiskelijaa. Tutkimus toteutettiin monimenetelmäisenä tutkimuksena. Aineisto kerättiin sekä kyselylomakkeilla että havainnointina videoaineiston pohjalta. Ryhmät poikkesivat toisistaan oppimismenetelmämieltymystensä mukaan. Toisen ryhmän jäsenet oppivat koko intervention ajan mieluummin ryhmässä kuin yksin, kun taas toisen ryhmän jäsenet työskentelivät mieluiten yksin. Yhtä lukuun ottamatta jokainen tutkittava kehittyi interventiossa eniten itsenäisen työskentelyvaiheen aikana. Ryhmissä esiintyi ystävällistä, ohjaavaa ja joustavaa vuorovaikutusta, sekä jäsenet osoittivat pääasiassa aktiivisesti kuuntelun ja keskustelun merkkejä. Tulosten perusteella huomataan, ettei opettajillakaan ole aina käsitystä itselle tehokkaimmasta tavasta oppia. Monipuoliset oppimismenetelmät voidaankin nähdä kokonaisvaltaisen oppimisen edellytyksenä niin opettajien, oppilaiden kuin korkeakouluopiskelijoidenkin näkökulmasta.Siirretty Doriast