Puheen normaali sujumattomuus 8- ja 9-vuotiailla suomenkielisillä lapsilla

Pro gradu -tutkielman tavoitteena oli selvittää 8- ja 9-vuotiaiden suomenkielisten lasten puheen normaalia sujumattomuutta. Tutkielmassa tarkasteltiin puheessa esiintyvien sujumattomuuksien tyyppejä, määriä ja kestoja. Lisäksi ikäryhmien tuloksia vertailtiin keskenään. Tutkielma on osa Eira Jansson-Verkasalon tutkimusta, jonka on tarkoitus tuottaa alustavaa normatiivista aineistoa 2−9-vuotiaiden suomenkielisten lasten puheen sujumattomuudesta. Tutkimusaineisto (N= 20) valittiin satunnaisesti aineistosta, joka on kerätty Oulun ja Turun kaupungin alueilta vuosina 2011−2013. Aineisto koostui videonäytteistä, joiden pohjalta litteroitiin noin 500 sanan pituiset puhenäytteet. Puhenäytteistä valittiin 50 lapselle tyypillistä ilmausta, jotka analysoitiin akustisesti Praat-ohjelmaa käyttäen. Excel-ohjelman avulla saatiin selville kokonaispuheaika sekä sujumattomuuksien keskimääräiset kestot. Ikäryhmien tuloksia vertailtiin tilastollisesti keskenään. Sujumattomuustyyppejä oli yhteensä kymmenen ja ne jaettiin änkytyksen kaltaisiin (SLD) ja muihin sujumattomuuksiin (OD). Tutkielmassa tarkasteltiin sujumattomuustyyppien esiintymistä 50 ilmauksen aikana, sekä 100 sanaa ja 100 tavua kohden. Jokaisella koehenkilöillä esiintyi sekä änkytyksen kaltaisia, että muita sujumattomuuksia. Blokkeja ei esiintynyt lainkaan. 9-vuotiaat olivat sujuvampia sekä kokonaispuheaikaan, että 100 sanaan ja tavuun suhteutettuna. Kummankin ikäryhmän eniten tuottamat sujumattomuustyypit olivat täyte- ja välisana sekä uudelleenmuotoilu. Harvinaisimmat sujumattomuustyypit olivat yksitavuisen sanan toisto ja monitavuisen sanan toisto. Kumpikin ikäryhmä tuotti alle kolme änkytyksen kaltaista sujumattomuutta 100 sanaa ja 100 tavua kohden. Kestoiltaan pisin sujumattomuus sekä 8- että 9-vuotiailla oli uudelleenmuotoilu. Ikäryhmien välillä ei ilmennyt tilastollisesti merkitseviä eroja tulosten välillä. Tutkielman tulokset antoivat alustavaa tietoa 8- ja 9-vuotiaiden suomenkielisten lasten puheen normaalista sujumattomuudesta. Pienen koehenkilömäärän vuoksi tulokset ovat kuitenkin vain suuntaa-antavia, eikä niitä voi yleistää. Jatkotutkimukset aiheesta ovat tarpeen, jotta saadaan selville juuri suomenkielisten lasten puheen sujumattomuuden tyypillinen ilmeneminen.Siirretty Doriast