Vajaakuntoinen nuori palvelujärjestelmässä ja syrjäytymisen riskitekijät

Pro gradu- tutkielmassani tarkastellaan vammaisten ja vajaakuntoisten nuorten toimijuutta palvelujärjestelmässä. Palvelujärjestelmän tavoitteena on varmistaa vajaakuntoisen ja vammaisen nuoren ammatillisen kuntoutuksen käynnistyminen ja toteutuminen, parantaa työllistymismahdollisuuksia ja turvata toimeentulo kuntoutuksen aikana sekä ehkäistä työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymistä. Tutkimustehtävänä on selvittää asiantuntijoiden näkemyksiä ja kokemuksia nuorten aikuisen ammatillisen kuntoutumisen käynnistymisestä ja toteutumisesta liittyen työmarkkinoille siirtymiseen ja kuntouttaviin palveluihin. Kiinnostuksen kohteena ovat myös aikuistuvan nuoren syrjäytymisriskeihin liittyvät teemat ja miten nykyinen palvelujärjestelmä nuoruudesta aikuisuuteen siirryttäessä toimii nuorta tukevana palveluna. Tutkielmassani selvitetään 1) millä tavoin syrjäytymisen riskitekijät näkyvät nuoren aikuisen elämäntilanteessa palvelujärjestelmän näkökulmasta katsottuna ja 2) mitkä asiat edistävät tai estävät vajaakuntoisen ja vammaisen nuoren siirtymävaihetta aikuisuuteen ja työmarkkinoille? Tässä tutkielmassa teoreettisena viitekehyksenä ovat nuoruuden siirtymävaiheet aikuisuuteen elämäntilanteen ja palvelujärjestelmän näkökulmasta. Kyseessä on kvalitatiivinen tutkimus. Tutkimusaineisto koostuu kahdeksasta teemahaastattelusta, jotka on kerätty työllisyys- ja kuntoutuspalveluissa työskenteleviltä asiantuntijoilta Kelasta, kunnista, vammaisjärjestöstä ja ammatillisen kuntoutuksen tehtäväkentältä. Aineiston analysointi on toteutettu sisällönanalyysin keinoin, teemoittelemalla. Suomessa on hyviä työllisyys- ja kuntoutuspalveluja tarjolla nuorille, esimerkkinä Kelan myöntämä nuoren kuntoutusraha ja ammatillinen kuntoutus sekä kuntien ja TE-toimiston järjestämät palvelut. Tutkimustuloksissa nuorilla asiakkailla havaitaan vajaakuntoisuutta, sosiaalisia, psyykkisiä ja taloudellisia ongelmia sekä motivaation puutetta. Asiantuntijat pitävät vajaakuntoisuutta ja vammaisuutta yhtenä syrjäytymisen riskitekijänä, koska työmarkkinoille kiinnittyminen on haastavaa kuntoutus- ja työllisyystoimenpiteistä huolimatta. Haastateltavien mukaan suurimmat riskit nuorille aiheutuvat nivelvaiheissa, koska nuori voi hävitä palvelujärjestelmän ulkopuolelle. Palveluita on tarjolla, mutta palvelujärjestelmä on monimutkainen ja pirstaleinen, joka ei pysty auttamaan kaikkia nuoria. Palveluprosessissa nähdään puutteita yhteistyössä, tiedottamisessa ja organisoinnissa. Työllistämistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) nähtiin hyvänä yhteistyömallina eri toimijoiden välillä.siirretty Doriast