National Innovation Systems and SME innovativeness: A comparative study of Finland and Germany

In essence, innovative performance of a country is an outcome of the overarching innovation system. In this study, attention is drawn to particularly the Finnish and German national innovation systems. Finland and Germany belong to the innovation leaders of Europe. Hence this study is carried out in a comparative approach, reflecting the German and Finnish national innovation systems, as well as their SME innovativeness. The purpose of this study is to describe and compare the national innovation systems in Finland and Germany, in order to identify the innovation policies and activities contributing to SME innovativeness. The sub research questions are: • What are the key actors and their functions in the Finnish and German national innovation system? • What is the comparative performance of the key functions in the two national innovation systems? • What are the distinct innovation policies and activities that enhance SME innovativeness? The theoretical background for this study was mainly based on literature related to institutional theories and national innovation systems. This study is qualitative in nature. A qualitative content analysis approach was used, where secondary data mainly stemmed from various public documents and reports. The use of qualitative content analysis helped examine and describe the two national innovation systems from an external perspective. Data was analysed in a systematic manner: data was coded using key themes, which stemmed from the classification system. The classification system was built with the help of the theoretical framework that was applied in this study. In the light of research findings, both Finland and Germany have managed to construct efficient SME innovation policies. The vital component towards successful innovation policymaking is not purely based on the funding element, but also the expertise, knowledge and guidance, which these policies provide. It is a combination of both the formal (funding) and informal (knowledge share), which has potentially contributed towards the Finnish and German SMEs innovative capabilities. All in all, the national innovation systems of Finland and Germany have features, which rest of the EU member states could imbibe from. The overall coherent construction of institutions and innovation policies has led to the countries being top-performers in innovation.Kansallisella innovaatiojärjestelmällä voi olla merkittävä vaikutus maan kilpailukykyyn ja sen eri toimijoiden innovaatiotoimintaan. Suomi ja Saksa ovat onnistuneet luomaan tasapainoisen ja vakaan kansallisen innovaatiojärjestelmän, ja molemmat maat lukeutuvatkin Euroopan innovaatiojohtajiin. Näin ollen tutkimuksessa käsitellään erityisesti Suomen ja Saksan kansallisia innovaatiojärjestelmiä. Tutkimus toteutettiin vertailevana tutkimuksena, jossa tarkasteltiin Suomen ja Saksan kansallisia innovaatiojärjestelmiä sekä maiden pienten ja keskisuurten yritysten innovatiivisuutta. Tutkimuksen tarkoituksena on kuvata ja vertailla Suomen ja Saksan kansallisia innovaatiojärjestelmiä sekä tunnistaa maiden eri innovaatio-ohjelmat ja innovaatiopolitiikka, jotka edistävät pk-yritysten innovatiivisuutta. Tutkimuksen osakysymykset: • Mitkä ovat Suomen ja Saksan kansallisten innovaatiojärjestelmien keskeiset toimijat ja toiminnot? • Mitkä ovat näiden toimintojen suorituskyky vertailtaessa kahta järjestelmää? • Mitkä ovat maiden eri innovaatio-ohjelmat ja innovaatiopolitiikka, jotka edistävät pk-yritysten innovatiivisuutta? Tutkimuksen kirjallisuus pohjautui institutionaaliseen teoriaan ja kansallisiin innovaatiojärjestelmiin. Tutkimus on luonteeltaan kvalitatiivinen. Aineisto analysoitiin kvalitatiivisen sisällönanalyysin keinoin. Aineistossa hyödynnettiin erilaisia julkisyhteisöjen tuottamia raportteja ja dokumentteja. Aineisto koodattiin teoreettisesta viitekehyksestä nousseiden keskeisten teemojen perusteella. Luokittelujärjestelmä syntyi tutkimuksen teoreettisesta viitekehyksestä. Tutkimustulokset osoittavat, että sekä Suomi että Saksa ovat onnistuneet luomaan toimivia pk-yrityksille suunnattuja innovaatio-ohjelmia ja innovaatiopolitiikan ratkaisuja. Innovaatiopolitiikan onnistuminen ei perustu pelkästään rahoitukseen, vaan myös asiantuntemus, tieto ja ohjaus edistävät sen toimivuutta. Muodollisten tekijöiden (rahoitus) ja epämuodollisten tekijöiden (tieto) avulla Suomi ja Saksa ovat mahdollisesti edistäneet pk-yritysten innovatiivisuutta. Saksalaisten ja suomalaisten pk-yritysten innovaatiomenestyksen taustalla piilee vahva ja kattava institutionaalinen tukijärjestelmä. Suomen ja Saksan kansallisissa innovaatiojärjestelmissä on piirteitä, joista muut EU maat voivat ottaa mallia. Toimivien instituutioiden ja innovaatiopolitiikan avulla Suomi ja Saksa ovat onnistuneet menestymään innovaatiotoiminnassaan.siirretty Doriast