Strategisen suorituskykymittariston käyttöönotto Veho-konsernissa - konstruktiivinen tutkimus

Tutkimuksessa kuvataan strategisen suorituskykymittariston käyttöönottoa Veho-konsernissa. Yritysten strategisten valintojen ja strategisten tavoitteiden kuvaaminen suorituskykymittaristojen avulla on ollut pitkään keskeinen aihealue johdon laskentatoimessa. Yritysten suorituskyvyn seuranta perustui pitkään taloudellisten tunnuslukujen seurantaan, mutta viimeistään Balanced Scorecardin myötä alettiin ymmärtää myös ei-taloudellisten tunnuslukujen ja ennakoivien mittareiden merkitystä. Tutkimuksen tavoitteena on luoda suorituskykymittaristo strategisen suorituskyvyn johtamisen työvälineeksi. Tutkimuksen toisena tavoitteena on tarkastella strategisen suorituskykymittariston käyttöönottoa kohdeyrityksessä ja analysoida siihen liittyviä haasteita. Tutkielman keskeisenä viitekehyksenä on Kasurisen kehittämä muutosvoimamalli. Viitekehyksen avulla tunnistettiin mittaristohankkeeseen vaikuttavia muutosvoimia, joiden ansiosta muutos joko onnistuu tai epäonnistuu. Tutkimus on luonteeltaan konstruktiivinen tutkimus, tutkimuksessa pyritään ratkaisemaan käytännön ongelma liittyen strategisen suorituskykymittariston toteuttamiseen. Tutkimuksen keskeisenä aineistona on tutkijan omakohtainen havainnointi, muuna aineistona on projektin kirjallinen materiaali, eri projektien dokumentaatio sekä projektin avainhenkilöiden haastattelut. Konstruktion onnistumista arvioidaan kohdeyrityksen johtoryhmän teemahaastattelujen avulla. Tutkimuksessa havaittiin, että suuri osa muutosta edistävistä tekijöistä oli muualta kuin liiketoimintajohdosta lähtöisin. Suorituskykymittaristo toteutettiin tietovarastopohjaisena sovelluksena projektin toteutusvaiheen keskittyessä teknisiin seikkoihin. Tekninen painopiste ei kuitenkaan muodostunut ongelmaksi, vaan myös liiketoimintajohto oli lopulta sitoutunut hankkeeseen. Tämä johtui siitä, että hankkeen projektiryhmällä oli hyvä käsitys liiketoiminnan kriittisistä menestystekijöistä ja että toteutettu mittaristo vastasi liiketoiminnan odotuksia. Toteutettu suorituskykymittaristo läpäisi konstruktiivisen tutkimusotteen mukaisen heikon markkinatestin liiketoimintajohdon hyväksyessä sen käyttöön. Tutkimuksen perusteella mittariston käyttöönoton menestystekijöiksi todettiin mittariston teemojen ajankohtaisuus, yrityksen hallituksen toiveet sekä johdon sitoutuminen käyttöönottovaiheessa. Toisaalta mittaristo sovelluksena osoittautui aikaisempia tutkimuksia merkityksellisemmäksi tekijäksi. Sovelluksen käytettävyys oli selkeä menestystekijä, lisäksi tietovarastopohjainen sovellus oli ylläpidon kannalta kevyt ja se skaalautui helposti eri organisaatiotasoille.siirretty Doriast