Poliittinen sosiaalistuminen peruskoulun yhdeksännellä luokalla

Tutkimuksessa tarkastellaan kyselyaineiston avulla peruskoulun yhdeksännellä luokalla olevien nuorten poliittista sosiaalistumista yhden vuoden aikana. Tutkimuksen alkumit-taus suoritetaan heidän päättäessä kahdeksannen luokan ja vertailumittaus heidän päättäessä yhdeksännen luokan sekä samalla peruskoulun. Poliittista sosialisaatiota tarkastellaan tutkimuksessa kolmen ulottuvuuden kautta: poliittisen tietämyksen, poliittisen kiinnostuksen ja poliittisen osallistumishalun kautta. Osallistumishalu on jaettu edelleen perinteiseen ja ei-perinteiseen osallistumiseen. Vuoden aikana poliittisen sosialisaation ulottuvuuksien välillä tapahtuneiden muutosten lisäksi tutkimuksessa jaotellaan nuoret neljään poliittiseen profiiliin heidän yhdeksännellä luokalla kerättyjen vastausten perusteella. Tähän käytetään apuna klusterianalyysia. Taustamuuttujina aineiston analyysissa ovat nuorten sukupuoli ja jatkokoulutussuunnitelmat. Tutkimuksen mukaan nuorten poliittinen tietämys kasvaa merkittävästi heidän käydes-sä peruskoulun yhdeksättä luokkaa. Vaikka kaikkia muita vaikutteita ei voida sulkea pois, viittaisivat tulokset siihen, että yhdeksännellä luokalla peruskoulussa opetettava yhteiskuntaoppi vaikuttaisi oppilaiden poliittisen tietämykseen kasvattavasti. Samalla tietämyksen kanssa kasvaa myös nuorten poliittinen kiinnostus. Nuorten poliittisessa osallistumishalussa ei havaita kuitenkaan tilastollisesti merkitsevää muutosta. Tämä he-rättää kysymyksen siitä, kuinka hyvin peruskoulu onnistuu tavoitteessaan ohjata nuorta osallistumaan yhteiskunnalliseen toimintaan. Tutkimuksessa nuoret jaoteltiin heidän kyselyvastaustensa perusteella neljään poliitti-seen profiiliin. Välinpitämättömien poliittinen kiinnostus, tietämys ja osallistumishalu ovat keskiarvoisesti selvästi tutkimusjoukon keskiarvoa matalampia. Potentiaalisten osallistujien tietämys ja kiinnostus oli korkeaa, mutta osallistumishalu matalaa. Vaihto-ehtoaktiivien tietämys ja kiinnostus oli heikkoa, mutta osallistumishalu ja erityisesti ei-perinteinen osallistumishalu korkeaa. Moniaktiiveilla sekä tietämys, kiinnostus että osal-listumishalu olivat keskiarvoltaan muita ryhmiä korkeampia. Sukupuolella ei tutkimuksessa havaittu olevan merkitsevää yhteyttä poliittisen sosiali-saation ulottuvuuksiin. Sen sijaan jatkokoulutussuunnitelmilla oli selkeä yhteys nuorten poliittiseen profiiliin kuulumiseen sekä poliittiseen tietämykseen ja kiinnostukseen. Lu-kioon hakevien tietämys ja kiinnostus olivat korkeampia kuin ammatilliseen koulutuk-seen hakeutuvilla, ja ainoastaan yksi moniaktiivien profiiliin kuuluneista aikoi hakea ammatilliseen koulutukseen.Siirretty Doriast