Henkilönnimien tehtävät arkikeskustelun kysymys- ja vastausvuoroissa

Tutkin pro gradu -työssäni henkilönnimien tehtäviä arkikeskustelussa. Nimien ydintehtävä on erotella nimen kohde muista vastaavista olennoista tai asioista. Keskustelukonteksti voi kuitenkin antaa käytetyille nimille muita tehtäviä. Lähestyn aihetta tutkimalla keskustelun kysymys- ja vastausvuoroissa esiintyviä henkilönnimiä, joista osa viittaa keskustelun osallistujiin ja osa keskustelun ulkopuolisiin henkilöihin. Tarkastelen myös, kuinka keskustelijat toimivat, jos puhujan käyttämää viittausta henkilöön ei ymmärretä. Aineistoni olen koonnut Satakuntalaisuus puheessa -korpuksen nauhoitteesta Sapu119. Nauhoitteella viisi nuorta naista keskustelee muun muassa tulevasta viikonlopusta, kesäsuunnitelmistaan ja yhteisistä tuttavistaan. Aineistoni koostuu 30:stä kysymysvuorossa ja 26:sta vastausvuorossa esiintyvästä henkilönnimestä. Käsittelen aineistoa kvalitatiivisesti ja keskustelunanalyysin metodien mukaan. Teoreettista taustaa tutkimukselle tarjoaa nimistöntutkimus. Näiden lisäksi haen tukea tulkinnoilleni pragmatiikasta sekä aiemmista henkilöviittausta koskevista tutkimuksista. Tutkimustulosteni mukaan henkilönnimillä on keskustelussa ydintehtävänsä lisäksi muitakin tehtäviä. Henkilönnimillä voi puhutella läsnäolijoita tai viitata heihin epäsuorasti. Epäsuorassa viittauksessa tarkoituksena on, että puhuja ei sulje muita keskustelun osallistujia keskustelun ulkopuolelle. Poissaoleviin henkilöihin viitattaessa henkilönnimillä on monenlaisia tehtäviä. Henkilönnimellä lausuman osana voidaan luoda kuulijalle mielikuva tietystä paikasta tai tilanteesta. Henkilönnimellä voi viitata esiintymisajankohtaan tai esiintymiseen. Niillä voi tuoda julki omaa tietämystään tai vedota keskustelun ulkopuoliseen auktoriteettiin, jonka avulla puhuja saa uskottavuutta sanoillensa. Henkilönnimellä voi myös viitata tarinaan. Kun kuulija ei ymmärrä puhujan antamaa nimeä, on puhujan tarkennettava sanojaan niin, että kuulija ymmärtää, kenestä on kysymys. Tutkimuksessani puhuja ratkaisee ongelman useimmin antamalla lyhyen kuvauksen henkilöstä, jonka nimeä ei tunnistettu. Lyhyellä kuvauksella ei ole välttämätöntä saada aikaan täydellistä tunnistettavuutta. Lyhyen kuvauksen sijaan voi käyttää sukulaisuussanaa. Jos kuulija ei ymmärrä pronominiviitettä, puhuja turvautuu henkilönnimeen.Siirretty Doriast