Väärinkäytösten paljastamisen prosessi Suomalaisessa terveydenhuollossa

Wrongdoing in health care is harmful action that jeopardizes patient safety and can be targeted at the patient or employees. Wrongdoing can vary from illegal, unethical or unprofessional action to inappropriate behavior in the workplace. Whistleblowing can be considered as a process where wrongdoing is suspected or oberved in health care by health care professionals and disclosed to the party that can influence the wrongful action. Whistleblowing causes severe harm to the whistleblower and to the object of whistleblowing complaint, to their personnel life and working community. The aim of this study was to analyze whistleblowing process in Finnish health care. The overall goal is to raise concern about wrongdoing and whistleblowing in Finnish health care. In this cross-sectional descriptive study the data were collected (n = 397) with probability sampling from health care professionals and members of The Union of Health and Social Care Professionals in Finland Tehy. The data were collected with questionnaire: “Whistleblowing -väärinkäytösten paljastaminen terveydenhuollossa” developed for this study and by using Webropol questionnaire -software during 26.6.-17.7.2015. The data were analyzed statistically. According to the results of this study health care professionals had suspected (67 %) and observed (66 %) wrongdoing in health care, more often than once a month (30%). Mostly were suspected (37 %) and observed (36%) inadequacy of the personnel and least violence toward the patient (3 %). Wrongdoing was whistle blown (suspected 29 %, observed 40 %) primarily inside the organization to the closest supervisor (76 %), face-to-face (88 %). Mostly the whistle was blown on nurses’ wrongdoing (58 %). Whistleblowing act didn’t end the wrongdoing (52 %) and whistleblowing had negative consequences to the whistleblower such as discrimination by the manager (35 %). Respondents with work experience less than ten years (62 %), working in temporary position (75 %) or in management position (88 %) were, more unwilling to blow the whistle. Whistleblowing should be conducted internally, to the closest manager in writing and anonymously. Wrongdoing should be dealt between the parties involved, and written warning should ensue from wrongdoing. According to the results of this study whistleblowing on wrongdoing in health care causes negative consequences to the whistleblower. In future, attention in health care should be paid to preventing wrongdoing and enhancing whistleblowing in order to decrease wrongdoing and lessen the consequences that whistleblowers face after blowing the whistle.Terveydenhuollossa tapahtuvat väärinkäytökset ovat vahingollisia, vaarantavat potilasturvallisuuden ja ne voivat kohdistua sekä potilaisiin, että henkilökuntaan. Väärinkäytökset voivat vaihdella laittomasta, epäeettisestä tai epäammatillisesta toiminnasta sopimattomaan käyttäytymiseen työpaikalla. Väärinkäytösten paljastamista voidaan tarkastella prosessina, jossa terveydenhuollon ammattilainen paljastaa epäilemänsä tai havaitsemansa väärinkäytökset sellaiselle osapuolelle, jolla on mahdollisuus vaikuttaa väärinkäytöksiin. Väärinkäytösten paljastamisella on negatiivisia seurauksia, jotka vaikuttavat useimmiten väärinkäytösten paljastajan, mutta myös paljastuksen kohteen työ- ja yksityiselämään. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli analysoida väärinkäytösten paljastamisen prosessia Suomalaisessa terveydenhuollossa. Tutkimuksen tavoitteena on saada suomalaisessa terveydenhuollossa tapahtuvat väärinkäytökset sekä väärinkäytösten paljastaminen näkyväksi. Tässä kuvailevassa poikkileikkaustutkimuksessa aineisto (n = 397) kerättiin ositetulla otannalla sosiaali- ja terveysalan ammattijärjestö Tehyyn kuuluvilta jäseniltä. Aineiston keruuta varten laaditiin kyselylomake: ”Whistleblowing -väärinkäytösten paljastaminen terveydenhuollossa”. Aineisto kerättiin sähköisesti Webropol -ohjelmalla 26.6.-17.7.2015 välisenä aikana. Tutkimusaineisto analyysoitiin tilastollisin menetelmin. Tutkimustulosten perusteella terveydenhuollon ammattilaiset olivat epäilleet (67 %) ja havainneet (66 %) väärinkäytöksiä useammin kuin kerran kuukaudessa (30 %). Eniten oli epäilty (37 %) ja havaittu (36 %) henkilökunnan riittämättömyyttä, ja vähiten potilaaseen kohdistuvaa fyysistä väkivaltaa (3 %). Väärinkäytökset paljastettiin (epäillyt 29 %, havaitut 40 %) ensisijaisesti organisaation sisällä lähiesimiehelle (76 %), kasvotusten (88 %). Useimmiten oli paljastettu hoitajien tekemät väärinkäytökset (58 %). Väärinkäytökset eivät loppuneet niiden paljastamisen seurauksena (52 %) ja paljastamisella oli negatiivisia seurauksia paljastatjalle kuten syrjintää esimiehen taholta (35 %). Vastaajat, joilla oli alle kymmenen vuotta työkokemusta (62 %), työskentelivät sijaisena (75 %) ja työskentelivät esimiesasemassa (88 %) olivat haluttompia paljastamaan väärinkäytökset. Vastaajien mielestä väärinkäytösten paljastaminen tulisi toteuttaa organisaation sisällä lähiesimiehelle, kirjallisena ja anonyymisti. Väärinkäytökset tulisi selvittää asianosaisten kesken ja niistä tulisi seurata ensisijaisesti kirjallinen varoitus. Tutkimustulosten perusteella terveydenhuollossa tapahtuvien väärinkäytösten paljastamisesta koituu negatiivisia seurauksia niiden paljastajalle. Tulevaisuudessa tulee terveydenhuollossa kinnittää huomio väärinkäytösten ennaltaehkäisyyn sekä väärinkäytösen paljastamisen edistämiseen, jotta väärinkäytökset ja paljastajalle koituvat seuraukset saataisiin vähenemään.Siirretty Doriast