Itsemääräämisoikeudesta kertominen kehitysvammaisille henkilöille selkokielellä

Tutkin pro gradu -työssäni, miten kehitysvammaisille henkilöille voidaan kertoa itsemääräämisoikeudesta kirjoitetulla kielellä mahdollisimman ymmärrettävästi. Tulosten perusteella on mahdollista löytää keinoja kirjoittaa helposti ymmärrettävää esitemateriaalia KTO – Kehitysvamma-alan tuki- ja osaamiskeskus, Varsinais-Suomen erityishuoltopiirin (myöhemmin KTO) asiakkaille jaettavaksi. Tutkimukseni liittyy selkokielen tutkimuksen alaan. Tutkimusotteeni on kvalitatiivinen, ja menetelmänä on ryhmäkeskustelu. Aineisto koostuu kuudesta KTO:n asiakkaille pidetystä ryhmäkeskustelusta, joissa keskusteltiin itsemääräämisoikeuslakiluonnoksen pohjalta kirjoittamieni tekstien kieliasusta ja luettavuudesta. Tekstit mukailevat selkokielen periaatteita, jotka toimivat tämän työn teoriataustana. Ryhmäkeskusteluihin osallistui yhteensä 21 kehitysvammaista henkilöä. Keskusteluissa käytettiin löyhää kysymysrunkoa, mutta keskustelun osallistujat saivat nostaa esiin aiheita myös itse. Analysoin haastatteluaineiston temaattista analyysia käyttäen. KTO:n asiakkaille suunnatuissa teksteissä taajuudeltaan yleisten sanojen käyttäminen, yksinkertaiset sanamuodot, kielen konkreettisuus sekä neutraalit ja asialliset ilmaisutavat ovat oleellisen tärkeitä. Pelkkien selkokielen periaatteiden noudattaminen ei kuitenkaan välttämättä riitä, vaan tekstejä olisi hyvä tehdä yhdessä KTO:n asiakkaiden kanssa. Tutkimukseen osallistuneet informantit ehdottivat teksteihin muutoksia ja lisäyksiä, jotka toivat tekstit lähemmäksi heidän omaa elämänpiiriään. Tulosten perusteella vaikuttaa siltä, osa kehitysvammaisista lukijoista on herkkiä sen suhteen, kuinka heitä puhutellaan tekstissä. Lukijan puhuttelu yksikön 2. persoonan pronominilla voi häiritä lukijaa, kun kyse on vaikeasti lähestyttävästä aiheesta. Lukijan kohteliaaseen puhutteluun selkoteksteissä eivät välttämättä päde samat säännöt kuin yleiskielisissä teksteissä. Tämänkin aiheen suhteen korostuu kehitysvammaisilta lukijoilta saadun palautteen tarpeellisuus. Tämän tutkimuksen perusteella ei ole mahdollista tehdä yleistyksiä siitä, millaista kirjoitettua kieltä kehitysvammaiset henkilöt pitävät selkeänä. Sen sijaan tutkimustulosten perusteella on mahdollista päätellä, millaisia seikkoja on syytä ottaa huomioon, kun kirjoitetaan KTO:n asiakkaille suunnattuja tekstejä.Siirretty Doriast