EUROOPAN UNIONIN VAIKUTUKSET SUOMALAISEEN MAASEUTUUN Case Kangas-Ikola

Suomen Euroopan unioniin liittyminen toi mukanaan merkittäviä yhteiskunnallisia muutoksia. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, miten EU-jäsenyys on vaikuttanut suomalaiseen maaseutuun. Tutkimuksessa on tarkasteltu maaseudun elinkeino- ja väestörakenteessa tapahtuneita muutoksia, maa-seutupolitiikan nykyistä tehtäväkenttää ja asemaa, maaseutututkimuksen tilaa sekä EU-jäsenyyden heijastumista paikallistason kehitykseen. Tutkimuksessa on siis kattavasti pyritty käsittelemään aiheeseen liittyviä pääkysymyksiä. Suomi on EU:n maaseutumaisin maa. Perinteisesti maaseutu on Suomessa jaettu syrjäiseen maaseutuun, ydinmaaseutuun ja kaupunkien läheiseen maaseutuun. Maaseudun kehittämiselle välineitä ja keinoja tarjoaa maaseutupolitiikka, joka puolestaan voidaan jakaa laajaan ja suppeaan maaseutupolitiikkaan. Ensin mainitulla viitataan pyrkimyksiin saada maaseudun etu esille yleisessä yhteiskunnallisessa päätöksen-teossa ja eri sektoripolitiikkojen välisessä yhteistyössä, jälkimmäinen keskittyy yksinomaan maaseudun kehittämiseen. Myös EU:lla on oma maaseutupolitiikkansa, joka heijastuu kansallisen maaseutupolitiikan käytäntöihin. Oli kyse sitten kansallisesta tai unionin maaseutupolitiikasta, sen yhtenä keskeisenä tavoitteena on muun muassa edistää maaseutututkimusta, joka on perinteisesti Suomessa keskittynyt maaseudun taloudellisiin, sosiaalisiin ja kulttuurillisiin rakenteisiin sekä maaseudun asukkaisiin ja heidän elin-ympäristöönsä. Tutkimuksen viitekehyksessä on perehdytty kuvaamaan maaseudun toimintaympäristössä, maaseutupolitiikassa ja maaseutututkimuksessa tapahtuneita muutoksia. Empiirisessä tutkimuksessa käytettiin kvalitatiivista tutkimusotetta ja se kohdistui kahden ylihärmäläisen kylän, Kankaan ja Ikolan, muodostamaan maaseutualueeseen. Kyseessä oli siis tapaustutkimus. Aineisto kerättiin teemahaastattelujen avulla, joita tehtiin yhteensä 10. Haastattelujen perusjoukon muodostivat aktiivisesti alueen kehittämistoiminnassa EU-aikana mukana olleet asukkaat. EU-ajan suurimmat muutokset ovat tapahtuneet maatalouden toimintaympäristössä. Maataloustuottajien tulonmuodostus on muuttunut täysin tukiperusteiseksi maataloustuotteiden hintojen romahdettua EU:n myötä. Toisaalta uusi järjestelmä koetaan edellistä turvallisemmaksi, mutta maataloustuottajien motivaatio ja alan harjoittamisen kannustavuus ovat laskeneet tarkasteltuna ajanjaksona huomattavasti. Maaseutupolitiikan keinot ja välineet sen sijaan ovat lisääntyneet ja monipuolistuneet. Erilaisilla uusilla kehittämishankkeilla on pystytty parantamaan maaseutualueiden elinvoimaisuutta ja viihtyisyyttä sekä aktivoimaan paikallista väestöä uudella tavalla. Lisäksi sosiaalinen pääoma ja paikallinen osaaminen ovat karttuneet. Myös maaseutututkimus on saanut lisää resursseja ja tulevaisuudessa tutkimus tullee entisestään laajentumaan. Maaseutu on tuotu julkisuudessa usein esiin toiminnoiltaan taantuvana kehitysalueena. Tästä huolimatta, voidaan maaseudulla katsoa olevan myös selkeitä uusia mahdollisuuksia menestymiseen. Muun muassa verkostoituminen ja yhteistyö ovat tässä avainasemassa, samoin kuin teknologian tuomat uudet (palvelu)mahdollisuudet. Vaikkakaan maaseudun sopeutuminen EU-jäsenyyteen ei ole ollut ongelmatonta, ollaan maaseudulla tulevaisuuden suhteen toiveikkaita.fi=Kokotekstiversiota ei ole saatavissa.|en=Fulltext not available.|sv=Fulltext ej tillgänglig