Johtamisen vaikutus henkilöstön sitoutumiseen: Erikoissairaanhoidon johdon näkemyksiä palkitsemisesta

Tässä työssä tarkastellaan johtamisen vaikutusta henkilöstön motivoitumiseen ja sitoutumiseen, sekä miten julkisen terveydenhuollon ylin virkamiesjohto voi turvata palkitsemisen avulla henkilöstön sitoutumisen. Tarkastelun kohteena on erityisesti mitä yhden sairaanhoitopiirin ylin virkamisjohto ajattelee niistä omassa työympäristössään. Tutkimuksen tavoitteisiin vaikuttaa myös yleinen keskustelu palkitsemisesta ja sen vaikutuksista, yhtenä tavoitteena on huomioda muunkin kuin rahapalkan vaikutus. Tutkimuskysymyksiin haetaan vastausta teoreettisesta kirjallisuudesta sekä empiirisen osuuden Kymenlaakson sairaanhoitopiirissä ylintä virkamisjohtoa koskevasta neljäntoista johtajan teemahaastattelusta. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys perustuu johtamisteeman ympärille rakentuneisiin erilaisiin käsitteisiin. Johtamista ei voida määrittää yhdellä ainolla termillä, koska se koostuu erilaisista malleista toimia. Tutkimuksessa korostuu perinteisen ihmissuhteiden koulukunnan ja uuden public service motivationin (PSM) merkitys hallintotieteellisessä kontekstissä. Pyrkimyksenä on osoittaa humanistisen ajattelun olevan edelleen tärkeänä osana myös hallintotieteessä, jolloin jatkuvuus on voimavarana muuttuvassa maailmassa. Tutkimuksessa painotetaan myös johtamisen etiikan teemaa ja johtajien omaa motivoitumista. Ne ovat nousseet yhä merkittävämmäksi osaksi johtamisen areenoilla ja julkisessa keskustelussa. Johtajien on omalla esimerkillään osoitettava eettisen toiminnan merkitys julkisessa organisaatiossa. Sitoutumisen teema on merkittävä ajatellen yleisesti ammattitaitoisen henkilöstön pysyvyyttä organisaatiossa. Kun organisaatiot luovat työntekemiselle oikeanlaiset puitteet saadaan henkilöstö sitoutumaan. Toisaalta henkilöt, joilla on hyvä työmotivaatio ja vahva ammatti-identiteetti ovat sitoutuneita. Organisaatioilla on yhä suurempana haasteena kehittää palkitsemisjärjestelmiä, jotka työntekijät kokevat oikeudenmukaisina ja suoritettua työpanosta vastaavina. Tutkimuksen tieteenfilosofia perustuu fenomenologiseen ajattelumalliin, joka korostaa tutkitun ilmiön aikaisempaa tietoa jota tarvitaan uuden tiedon selkiyttämiseksi. Ilmiöitä tarkastellaan niiden omassa ympäristössä ja tutkittaviksi valitaan henkilöt, joilla on tutkittavasta ilmiöstä kokemusta ja halua kertoa kokemuksista. Johtajat toimivat erikoissairaanhoidossa ammattijohtajina, jolloin he voivat keskittyä päätoimisesti johtamiseen. Johtajia itseään motivoi työn haasteellisuuden lisäksi halu ja mahdollisuus vaikuttaa organisaatiossa. Henkilöstön sitoutumisen edellytyksenä on motivoituminen, se ja palkitsemisen vaikutus koetaan tärkeiksi. Organisaatiossa on käytössä kuitenkin varsin perinteisiä keinoja sitoutumisen ja palkitsemisen osalta. Johtajat kokevat voivansa vaikuttaa palkitsemiseen ja ovat halukkaita kehittämään sitä, mutta tutkimuksessa ei ilmennyt konkreettisia uusia keinoja siihen. Palkitsemisen muokkaamiseksi tulisi pyrkiä löytämään ideoita ja hyödyntää myös muualla käytettävää palkitsemista. Tuloksellisuuden merkitys on noussut yhä merkittävämmäksi julkisissa organisaatioissa, se vaikuttaa palkitsemiseen. Samalla on huolehdittava että henkilöstö voi kokea olevansa tasa-arvoista ja oikeudenmukaisen palkitsemisjärjestelmän piirissä. Johtamistyön haasteellisuus lisääntyy ja se asettaa odotuksia löytää ratkaisuja uudenlaisiin ongelmiin.fi=Kokotekstiversiota ei ole saatavissa.|en=Fulltext not available.|sv=Fulltext ej tillgänglig