Yrityssaneeraus velkojan näkökulmasta

Yrityssaneerauslaki asetettiin voimaan 1993 kiireellisen valmistelutyön tuloksena. Maamme taloudellinen tilanne oli katastrofaalinen johtuen korkeista koroista, devalvaatiosta ja näiden aiheuttamista lukuisista konkursseista. Konkurssiin ajautui myös lukuisia yrityksiä, jotka olisi voitu asianmukaisen lain turvin pelastaa. Lakiin on vuosien varrella tehty pieniä muutoksia. Sen katsotaan kuitenkin olevan isompien muutosten tarpeessa. Tutkimukseni tarkoituksena on selventää velkojien oikeuksia ja velvollisuuksia yrityssaneerausmenettelyn alkaessa, sen kestäessä ja onnistuneen tai epäonnistuneen menettelyn jälkeen. Aihe on ajankohtainen, koska vireillä on hallituksen esitys eduskunnalle yrityssaneerauslain muuttamisesta. Tutkimuksessa perehdytään kotimaiseen oikeuskirjallisuuteen, yrityssaneerauslakiin ja lain esitöihin. Tutkimuksessa on lisäksi empiirinen osio, jonka materiaalina on käytetty Oulun käräjäoikeudessa vuosina 2001–2005 vireille tulleita yrityssaneeraustapauksia. Velkojan oikeudet tulevat esille vireille asettamiseen oikeutettuna tahona, lausumanantajana yrityssaneerauksen alkamisen osalta, saneerausohjelman laatimiseen oikeutettuna, velkojatoimikunnan jäsenenä, äänestysoikeudellisena ohjelman hyväksymisen puolesta tai vastaan. Velkojan velvollisuudet koskevat maksu-, perintä-, vakuudenasettamis- sekä täytäntöönpanokieltoja. Oman etunsa vuoksi velkojalla on oikeus tehdä omaan saamiseensa koskevia riitautuksia tai takaisinsaantivaateita.fi=Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.|en=Thesis fulltext in PDF format.|sv=Lärdomsprov tillgängligt som fulltext i PDF-format