Asiakaslähtöinen ja kuntouttava työote: Havainnointitutkimus ikääntyneiden ajankäytöstä lähijohtamisen tueksi.

Tämän tutkimuksen tavoitteena on tuottaa tietoa siitä, kuinka asiakkaat viettävät päivänsä koti- ja laitoshoidon eri yksiköissä. Tutkimuksen tavoitteena on saada tietoa siitä, miten laatusuosituksissa mainitut periaatteet toimintakykyä ylläpitävästä ja kuntouttavasta hoidosta toteutuvat vanhustyön eri yksiköissä. Työn tarkoituksena on kuvata Vaasan kaupungin koti- ja laitoshoidon eri yksiköissä olevien asiakkaiden päivän sisältöä ja selvittää millaisin eri menetelmin toimintakykyä ylläpidetään. Tutkimuksessa tarkastellaan asiakkaiden päivittäisiä toimintoja, vuorovaikutusta ja aktiviteetteja. Tutkimuksen lähtökohtana on tuottaa tietoa iäkkäiden ihmisten arjesta ja päivän toiminnoista, joista tällä hetkellä ei ole yhtenäistä tietoa olemassa. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää asiakkaan näkökulmasta miten kuntouttava työote toteutuu eri yksiköissä, sekä avata keskustelua tulosten pohjalta ajankohtaisten kehittämishaasteiden pohjaksi. Tutkimuksessa kuvataan asiakkaan toimintoja yhden vuorokauden ajalta. Keskeisenä teoreettisena viitekehyksenä toimii asiakaslähtöisyys, toimintakyvyn eri osa-alueet ja kuntouttava työote. Kuntouttavaa työotetta tarkastellaan toimintakyvyn ylläpitämisen lähtökohdasta sekä kuntouttavan työotteen mahdollisuuksista ja haasteista. Tutkimuksen teoriaosassa tarkastellaan toisaalta ikäihmisen eri toimintakyvyn osa-alueita sekä kuntoutuksen vaikutuksia. Ikäihmisen elämänhallinnan muodostumiseen vaikuttavat oman toimintakyvyn ohella muun muassa epävirallinen ja virallinen apu, sekä sosiaaliset verkostot. Ikäihmisen psyykkisen hyvinvoinnin kannalta tärkeitä asioita ovat tyytyväisyys elämään ja monen elämään kuuluvan yksinäisyyden käsittely. Monipuolinen liikkuminen on tärkeää fyysisen kunnon ylläpidon kannalta. Tutkimuksen hallinnollisena näkökulmana on johtamisen ja esimiestyön merkityksen korostaminen henkilökunnan työotteiden taustalla. Esimiestyö nähdään tärkeimpänä vaikuttavana tekijänä, kun on kyse strategisten linjausten jalkauttamisesta ja muutoksen johtamisesta. Tutkimuksen empiirinen osa suoritetaan käyttäen havainnointia tutkimusmenetelmänä. Aineiston keruu toteutettiin ei-osallistuvan havainnoinnin keinoin. Aineisto koottiin ennalta suunniteltujen havainnointipäivien aikana ja koko aineisto analysoitiin valmiiksi jäsenneltyjen luokittelujen pohjalta (terapeuttiset toiminnot, ei-terapeuttiset toiminnot, vuorovaikutus, paikka). Havainnoinnit tehtiin ennalta valikoituihin koti- ja laitoshoidon yksiköihin. Havainnointiin osallistui kuusi yksikköä, johon valikoitui kaiken kaikkiaan 64 ikäihmistä (N= 64) satunnaisotantaan perustuen. Tutkimuksen tulokset osoittivat, että asiakkaiden päivittäiset toiminnot ja aktiviteetit ovat suhteellisen vähäisiä (yksikkökohtaiset erot huomioon ottaen). Päivät koostuvat suurimmaksi osaksi passiivisista eli ei-terapeuttisista toiminnoista. Sosiaalinen vuorovaikutus oli vähäistä ja asiakkaat viettivät suurimman osan tarkasteltavasta ajasta yksin. Kanssakäymistä oli lähinnä hoitajien sekä toisten asiakkaiden kanssa. Toisaalta päivään sisältyi myös aktiviteetteja terapeuttista toimintaa, kanssakäymistä ja erilaisia virikkeitä, mutta niiden kokonaismäärä jäi kovin vähäiseksi. Tulokset osoittavat, että yksiköissä tapahtuvat arjen toiminnot koostuvat pääosin perustehtävien huolehtimisesta. AVAINSANAT: Ikääntyneet, toimintakyky, asiakaslähtöisyys, kuntouttava työote, lähijohtaminenfi=Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.|en=Thesis fulltext in PDF format.|sv=Lärdomsprov tillgängligt som fulltext i PDF-format