Ammatillisen koulutuksen kehittäminen

Koulutus luetaan hyvinvoinnin osatekijöihin. Yksilölle koulutus onkin voimavara, joka mahdollistaa muiden hyvinvoinnin osatekijöiden saavuttamisen. Hyvinvointipalveluiden tuotanto on yhteiskunnallisen eli poliittisen valvonnan alaista. Koulutuksen tavoitteet liittyvät läheisesti yhteiskunnassa vallitseviin tavoitteisiin ja arvopäämääriin. Koulutuspalveluissa tavoitteet ja sisältö ovat valtakunnallisesti yhtenäisiä, mutta oppilaitoskohtaisilla opetussuunnitelmilla voidaan yksilöllisemmin suunnitella yksittäisen koulutusorganisaation tarjoaman koulutuspalvelun sisältöä. Siirtymävaihe perinteisestä teollisuus-yhteiskunnasta tietointensiiviseen osaamisyhteiskuntaan muuttaa nopeaan tahtiin organisaatioita sekä työelämää. 1990-luvun vaikean laman jälkeinen työttömyys ja nopea tekninen kehitys on aiheuttanut ongelmia ja syrjäytymistä työmarkkinoilla. Tulossa oleva suurten ikäluokkien eläkkeelle siirtyminen tiedostetaan. Ammatillisella koulutuksella on tässä murroskohdassa oma tärkeä roolinsa. Ketään ei haluta jättää koulutuksen ulkopuolelle. Tämän tutkimuksen tehtävänä oli selvittää, mikä on ammatillisen koulutuksen ja sen kehittämisen rooli hyvinvointipalveluiden kehittämisessä. Tutkimuksen kohteena on julkinen koulutusjärjestelmä. Tutkimusaihe on rajattu siten, että ongelmaa tarkastellaan lähinnä kaupallisen alan ammatillisen peruskoulutuksen näkökulmasta. Tutkimuksen metodina on käytetty kvalitatiivisen aineiston analyysiä, joka perustuu pääosin tekstianalyysiin. Tutkimuksen tavoitteena oli muodostaa kokonaiskuva siitä, miten koulutuspalvelun kehittäminen ja toisaalta muutos vaikuttaa koulutuspalvelun tuottamiseen. Toiseksi tämän tutkimuksen tehtävänä oli vastata kysymykseen, miten ammatillinen koulutus on muuttunut yhteiskunnan muuttuessa? Ammatillinen koulutus on uudistunut viime vuosina perusteellisesti. Koulutus on muuttunut kolmivuotiseksi (120 opintoviikkoa) ja kaikkeen koulutukseen sisältyy vähintään puolen vuoden eli 20 opintoviikon työssäoppimisen jakso. Lisäksi ammatillinen peruskoulutus antaa opiskelijalle mahdollisuuden pyrkiä opiskelemaan korkeakoulututkintoa. Uudistuneessa lainsäädännössä painotetaan koulutuksen järjestäjien välistä yhteistyötä, koulutuksen tuloksellisuutta ja arviointia. Markkinaideologian vaikutuksen kasvu on lisännyt kilpailua ja tuonut myöskin lisää valinnaisuutta koulutuspalveluihin. Tutkimuksen tehtävänä oli lopuksi arvioida, miten ammatillista koulutuspalvelua on kehitetty Vaasan ammattiopiston kaupan ja hallinnon koulutusalalla? Oppilaitoksessa on tehty jatkuvaa tuotekehitystyötä sekä panostettu etenkin viime vuosina arviointiin ja laadun parantamiseen. Kehittäminen on perustunut pitkälti organisaation omaan osaamiseen. Opetussuunnitelman laatiminen sekä jatkuva kehittäminen kuuluvat oleellisena osana kehittämisprosessiin, jossa johtoajatuksena on asiakaskeskeisyys. Kaupan ja hallinnon koulutusala on osa suurempaa monialaista koulutuskonsernia. Laatu- ja arviointijärjestelmien kehittämisessä Vaasan ammattiopiston antama ”taustatuki” on ollut merkittävä. Tuloksellisen toimintaprosessin kehittäminen on perustunut myös sujuvaan vuorovaikutukseen organisaation ulkopuolisten sidosryhmien kanssa. AVAINSANAT: ammatillinen koulutus, arviointi, julkiset palvelut, kehittäminenfi=Kokotekstiversiota ei ole saatavissa.|en=Fulltext not available.|sv=Fulltext ej tillgänglig