Auktoriteettien valtataistelu

Tutkielmassa tarkastellaan talousjournalismin osalta sitä, kenen näkökulma pääsee talouslehtien sivuilla esiin ja miten mediajulkisuuteen on ylipäänsä mahdollisuus päästä. Tutkimuksen taustalla vaikuttavat muun muassa lähteen ja journalistin erilaiset intressit, journalistin rooli suodattimena, ekonomisaatio ja henkilöitymisen trendi. Julkisuuteen pääsyä pohditaan lähinnä erilaisten julkisuusteorioiden ja objektiivisuuden avulla. Tutkielmassa kiinnitetään huomiota erityisesti henkilölähteiden asemaan julkisuuden kentällä. Sitä, kenellä on pääsy julkisuuteen, analysoidaan kvantitatiivisen analyysin avulla. Aineisto, jossa metodia käytetään, koostuu Turun Sanomien taloussivuista ajalta 1.1.2001-31.12.2002. Aineistosta kävi ilmi tämän päivän talousjournalismin lähdekäytännölle tyypillisiä piirteitä. Enemmistö lähteinä käytettävistä henkilöistä on yrityksen ylintä johtoa tai asiantuntijanäkökulmaa omaavaa henkilöstöä. Työntekijän sana pääsee kuuluviin vain konflikteja, kuten lakkoja tai irtisanomisia käsiteltäessä. Tällöin tavoitteena on luoda ristiriitaa yritysten eri hierarkkisten tasojen välille ja monipuolistaa näkökulmaa. Tuloksista voi päätellä, että talousjournalismi ei anna kansalaislähteille sananvaltaa. Eliittilehdistön aikakauden käytännöt säilyvät edelleen taloussivujen uutisissa. Toisaalta, henkilölähteiden osuus koko tutkimusaineistosta on suhteellisen pieni. Tämän takia lehden sisäiset välineet lähteiden valitsemisessa muodostuvat olennaisiksi. Aineiston analyysin perusteella esimerkiksi kirjallisilla lähteillä on oma osuutensa lähdekäytännöissä. Erityisesti lehden oma linja ja toimituspolitiikka nousevat keskeisiksi kriteereiksi uutista rakennettaessa prosessimaisesti. Näin ollen talousjournalismissakin vaikuttavat useat eri merkitykset ennen kuin valmis uutinen saadaan lukijoiden käsiin.fi=Kokotekstiversiota ei ole saatavissa.|en=Fulltext not available.|sv=Fulltext ej tillgänglig