Johtamalla työtyytyväisyyttä sosiaalityöntekijöille

Tutkimuksen laajempana aihealueena on sosiaalityöntekijöiden työtyytyväisyys sosiaalitoimistoissa. Tutkimuksen tavoitteena on kartoittaa kohdeorganisaatioiden työyhteisöjen tämänhetkinen työtyytyväi-syyden tilanne sekä etsiä esimiesten mahdollista vaikutusta sen toteutumiseen. Tutkimuksen lähtökohtana on ajatus siitä, että johtajuus vaikuttaa omalta osaltaan merkittävästi henkilöstön työtyytyväisyyteen. Tutkimuksen pääongelmana on selvittää mitä on työtyytyväisyys kun sitä tarkastellaan sosiaalityössä toimivien työntekijöiden näkökulmasta. Tutkimuksessa selvitetään työtyytyväisyyttä viiden teeman avul-la. Teemoina ovat johtaminen ja esimiestoiminnot, työyhteisön ihmissuhteet ja työntekijän kehitysmah-dollisuudet, työn organisointi ja sisältö, sisäinen yhteistyö ja työtyytyväisyyttä heikentävät tekijät. Työ-tyytyväisyyden mittaaminen antaa organisaatioiden johdolle tietoa ja suuntaa, mihin asioihin resursseja tulisi ohjata henkilöstön työtyytyväisyyden parantamiseksi. Tutkimus toteutettiin kvantitatiivisena tutkimuksena ja aineiston keruumenetelmänä käytettiin strukturoi-tua kyselylomaketta. Tutkimusaineisto kerättiin helmi-maaliskuussa 2008. Tutkimuksen kohderyhmänä olivat Seinäjoen, Kokkolan ja Porin kaupungin sosiaalityöntekijät, sosiaaliohjaajat ja johtavat sosiaali-työntekijät aikuissosiaalityöstä sekä lastensuojelutyöstä. Kyselylomake jaettiin yhteensä 77 työntekijälle, joista 44 vastasi lomakkeen strukturoituihin kysymyksiin. Kyselyn vastausprosentiksi muodostuu täten 57 %. Tutkimustulosten perusteella voidaan päätellä, että työtyytyväisyys koettiin työyhteisöissä yleisesti melko hyväksi. Erityisesti työyhteisön sosiaaliset suhteet, vaikutus- ja kehitysmahdollisuudet koettiin toimiviksi. Esimiesten ja työntekijöiden väliset suhteet sekä työntekijöiden keskinäiset suhteet koettiin pääasiassa hyviksi. Tyytyväisyys työyhteisön toimintaan ja työilmapiiriin syntyi muun muassa työtovereilta saadusta avusta ja tuesta. Palkkaukseen oltiin yleisesti tyytymättömiä. Enemmistö koki, että palkkauksessa ei ole otettu huomioon työntekijöiden henkilökohtaista osaamista. Henkilöstömäärän vähyys ja työn henkinen rasittavuus koettiin olevan kuormittavia tekijöitä. Suurin osa vastaajista koki työtehtäviensä olevan mie-lekkäitä. Työtyytyväisyyttä kohdeorganisaatioissa heikensivät muun muassa tekemättömien töiden runsas määrä sekä henkilöstömäärän vähyys Johtopäätöksenä voi todeta, että johtamiseen ja esimiestoimintoihin oltiin kaiken kaikkiaan tyytyväisiä. Sosiaalityöntekijän tehtävästään saama palkka ei tutkimuksen mukaan vastaa työntekijöiden käsitystä oikeudenmukaisesta palkasta. Palkkioina työssä toimivat tutkimukseen osallistuneiden mielestä työn haasteellisuus, työtehtävien mielekkyys ja itsensä kouluttaminen. Voidaan siis päätellä, että henkilöstö kokee saavansa työtyytyväisyyttä muusta kuin rahallisista palkkioista. Tutkimuksen tulosten pohjalta työyhteisöt voivat kehittää toimintaansa. Tästä eteenpäin kohdeorganisaa-tioiden on tärkeätä kartoittaa työtyytyväisyyden tilaa säännöllisin väliajoin. Esimiesten tulisi seurata, miten työtyytyväisyyskyselyn perusteella tehtyjä kehittämisehdotuksia työstetään työyhteisöissä.fi=Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.|en=Thesis fulltext in PDF format.|sv=Lärdomsprov tillgängligt som fulltext i PDF-format