Vinter har kommit till Finland: En jämförande studie av språkbadselevers och svenska elevers tempusanvändning i årskurs 6 och 9

Tämän Pro gradu –tutkielman tarkoituksena on kartoittaa kielikylpyoppilaiden ja ruotsinkielisten oppilaiden aikamuotojen käyttöä oppilaiden kirjallisissa tuotoksissa peruskoulun 6. ja 9. vuosikurssilla. Tutkimusmateriaalini koostuu yhteensä 30 espoolaisen ja 30 vaasalaisen kielikylpyoppilaan kirjallisesta aineesta sekä 30 vaasalaisen ruotsia äidinkielenään puhuvan oppilaan aineesta. Tutkimusmateriaalini kuuluu projektiin Begreppsvärldar i svenskt språkbad. Tarkoituksenani on selvittää, miten paljon oppilaat käyttävät eri aikamuotoja teksteissään ja eroaako aikamuotojen käyttö tarkastelemieni vuosikurssien ja kaupunkien välillä sekä kielikylpy- ja ruotsinkielisten oppilaiden välillä. Lisäksi kartoitan, kuinka paljon virheellistä aikamuotojen käyttöä oppilaiden aineissa esiintyy sekä tarkastelen, mitä aikamuotoja oppilaat käyttävät, kun he kirjoittavat kuutta eri tukisanaa apuna käyttäen. Tutkimukseni tulokset osoittavat kielikylpyoppilaiden ja ruotsinkielisten oppilaiden käyttävän kolmea eri aikamuotoa teksteissään. Nämä aikamuodot ovat preesens, imperfekti ja perfekti. Lisäksi oppilaat ilmaisevat futuuria käyttämällä sellaisia verbejä ja ajan adverbejä, joiden voidaan katsoa ruotsin kielessä viittaavan tulevaan. Pluskvamperfektiä oppilaat eivät käyttäneet teksteissään lainkaan. Määrällisesti oppilaat käyttivät eniten preesensiä, preesensin osuus kaikista aikamuodoista oli keskimäärin yli 90 % sekä 6. että 9. vuosikurssilla. Tutkimukseni osoittaa myös, että 9. vuosiluokalla eri aikamuotojen käyttö kasvoi sekä kielikylpyoppilaiden että ruotsin kieltä äidinkielenään puhuvien oppilaiden aineissa verrattuna 6. vuosiluokkaan. Tutkimuksestani käy ilmi, että kielikylpyoppilaat ovat omaksuneet ruotsin kielen aikamuotojen käytön hyvin ja he uskaltavat käyttää eri aikamuotoja kirjallisissa tuotoksissaan. Tulokset osoittavat kielikylpyoppilaiden käyttävän jopa aktiivisemmin eri aikamuotoja kuin ruotsia äidinkielenään puhuvat oppilaat. Toisaalta virheitä esimerkiksi aikamuotojen taivutuksessa ja verbin vartalossa esiintyy kielikylpyoppilaiden aineissa jonkin verran ruotsinkielisiä oppilaita enemmän. Kielikylpyoppilaat käyttivät kuitenkin myös merkittävästi enemmän eri aikamuotoja kirjoittaessaan tukisanojen ympäriltä, vaikka preesens olikin tavallisin valinta tukisanojen yhteyteen.fi=Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.|en=Thesis fulltext in PDF format.|sv=Lärdomsprov tillgängligt som fulltext i PDF-format