Humanitaarisen intervention oikeuskysymykset

Valtioiden suvereenisuus on ollut pitkään kansainvälisen turvallisuusjärjestelmän keskeisiä tukipilareita. Suvereniteetti on kuitenkin myös suojellut tyranneja ja tarjonnut suojan laajoihin ihmisoikeusrikkomuksiin. Suurin osa tämän päivän aseellisista konflikteista onkin luonteeltaan valtioiden sisäisiä. Humanitaarisella interventiolla tarkoitetaan yleensä toimintaa, jossa ulkopuolisia aseellisia joukkoja tunkeutuu toisen valtion alueelle ilman tuon valtion hallituksen lupaa tarkoituksenaan suojella tai pelastaa ihmishenkiä. Tutkimuksessa käsitellään voimakeinoilla toteutettavaan humanitaariseen interventioon liittyviä oikeudellisia kysymyksiä sen oikeuttamisesta ja legitimiteetistä. Samalla arvioidaan intervention toteuttamisen edellytyksiä ja vaatimuksia sekä interventioiden keskinäissuhdetta valtiosuvereniteettiin. Tutkimus pyrkii vastaamaan kysymykseen: mikä on kansainvälisen oikeuden näkemys voimakeinoilla toteutettavaan ihmisoikeuksien suojaamiseen. Tutkimusote on vahvasti oikeusdogmaattinen. Tarkoituksena on tulkita ja jäsentää voimassaolevan kansainvälisen oikeuden normeja. Poliittiset ja oikeudelliset kysymykset kietoutuvat tutkimuksessa toisiinsa usealla eri tavalla, joten pelkkä kapea legaalisuusajattelu ei sellaisenaan sovellu. Tutkimus nostaa esiin kysymyksiä myös poliittisesta, eettisestä ja moraalisesta näkökulmasta. Tutkimusaineistona on käytetty kansainvälisen oikeuden lähteitä, kuten kansainvälisiä sopimuksia, turvallisuusneuvoston päätöslauselmia sekä oikeuskäytäntönä Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen ja Kansainvälisen tuomioistuimen (ICJ) ratkaisuja. Tämän lisäksi aineistona on käytetty oikeuskirjallisuutta ja artikkeleita. Humanitaarinen interventio näyttäisi kansainvälisen oikeuden valossa olevan hyväksytty toimenpide ai¬noastaan YK:n turvallisuusneuvoston mandaatin tuella ja jättävän yksittäisten valtioiden mahdollisuudet interventioon sen ulkopuolelle. Reaalipoliittinen kehitys on kuitenkin johtanut interventioiden toteuttamiseen ilman YK:n mandaattia, sillä yleisenä kehityspiirteenä on ollut valtioyhteisön kasvava halu reagoida kansainvälisiin rikoksiin.fi=Kokotekstiversiota ei ole saatavissa.|en=Fulltext not available.|sv=Fulltext ej tillgänglig