NÄKÖKULMIA OPPILAAN JÄLKIKÄTEISEEN OIKEUSTURVAAN PERUSOPETUSASIOISSA

Tässä tutkielmassa selvitetään jälkikäteisen oikeusturvan edellytyksiä ja toteutumista oppilaan näkökulmasta. Tutkielma sijoittuu osin yleishallinto-oikeuteen ja osin lapsioikeuteen. Tutkimuksesta käy ilmi mitä viranomaisia jälkikäteiseen oikeusturvaan liittyy eli esimerkiksi mihin ensisijaisesti valitetaan tai kannellaan, ja millä perustein. Koska tutkielma keskittyy oppilaan oikeusturvaan, samalla tutkitaan YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen edellyttämiä menettelytakeita jälkikäteisen oikeusturvan kannalta. Edellä mainittuja lähtökohtia lähestytään kahden tutkimuskysymyksen avulla: 1) millä tavalla oppilas itse ja hänen etunsa on huomioitava perusopetusasioiden muutoksenhaussa ja 2) onko Suomessa tarpeeksi yksinkertaisia, ennakoitavia ja tehokkaita keinoja käytettävissä oppilaan jälkikäteistä oikeusturvaa käsiteltäessä? Tutkimuksen punainen lanka on siten oppilaalle käyttökelpoinen oikeusturva, jota arvioidaan etenkin lapsen edun kautta. Tutkimuskysymyksiä lähestytään voimassa olevan oikeuden systematisoinnilla ja tulkinnalla. Samalla tutkimuksessa otetaan kantaa voimassa olevan oikeuden ja käytännössä toteutuvan oikeustilan väliseen kuiluun sekä sääntelyn epäkohtiin de lege ferenda. Tutkimuksen lähtökohta on se, että oppilaan etu ei painotu tarpeeksi, jos hänen oikeusturvaansa ei huomioida hänen omanaan vaan esimerkiksi osana vanhempien intressejä. Oppilaan oikeusturva sisältää paitsi hänen omia oikeuksiaan, myös erityisen suojan ja huolenpidon tarpeen. Tutkimuksessa pohditaan myös perusopetusasioiden muutoksenhakuteitä ja valituslajeja oppilaan kannalta. Ensiasteen muutoksenhakuviranomaisia ovat aluehallintovirastot sekä hallinto-oikeudet. Perusopetusasioissa kyseeseen tulevat sekä hallintovalitus että kunnallisvalitus. Näitä jakoja ei nähdä tutkimuksen perusteella kaikilta osin tarkoituksenmukaisena, koska ne ovat osoittautuneet varsin monimutkaisiksi. Kunnallisvalituksen tiettyjen ominaispiirteiden, kuten kassatorisuuden, ei myöskään nähdä soveltuvan hyvin yksittäistä oppilasta koskeviin asioihin. Tutkimustuloksena on lisäksi se, että eräissä asioissa muutoksenhakumahdollisuus puuttuu kokonaan. Perusopetusasioissa ei myöskään ole systemaattista ennakollista laillisuusvalvontaa, vaan valvonta perustuu lähinnä muutoksenhakuun ja kanteluihin.fi=Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.|en=Thesis fulltext in PDF format.|sv=Lärdomsprov tillgängligt som fulltext i PDF-format