Tietointensiivisyys johtamishaasteena: Tutkimus johtamistyylien soveltuvuudesta tietointensiivisessä työssä

Tietointensiivisyys on levinnyt kaikille elämän osa-alueille ja sen merkitys ja arvostus työelämässä on kasvanut selkeästi viime vuosikymmeninä. Nykyistä yhteiskuntamuotoa on alettu nimittämään tietoyhteiskunnaksi ja johtamisen tutkimus on saanut erilaisia tietojohtamiseen viittaavia näkökulmia. Johtaminen on kiistatta joutunut mukautumaan ympäristön teknistymisen lisäksi työntekijöiden kasvavaan tietämykseen. Tässä tutkielmassa tarkastelun kohteena on erityisesti tietointensiivisen työn johtaminen. Tutkielmassa pyritään ymmärtämään tietointensiivisyyden ja johtamisen suhdetta toisiinsa nähden. Valittu tutkimusongelma keskittyy siihen, miten johtamisen avulla voidaan tehostaa tietointensiivisen organisaation toimintaa ja mitä haasteita tietointensiivisyyden merkityksen korostuminen organisaatiossa ja työntekijöissä tuo perinteiselle johtamiselle, jonka auktoriteetti perustuu edelleen tiedon sijasta asemaan. Tietointensiivisyyden tuomia haasteita johtamiselle peilataan johtamiskäyttäytymiseen perustuvien johtamistyylien avulla. Tutkielma käsittelee aihetta käsitteellisesti teoreettisesta näkökulmasta. Aineistona on käytetty monipuolisesti erilaista kirjallisuutta johtamisen sekä tiedon tutkimuksen klassikoista tuoreisiin tieteellisiin aikakausijulkaisuihin. Aineiston avulla saadaan kokonaiskuva aiheen eri osa-alueista aluksi erikseen ja sen jälkeen yhdistettynä. Teoreettisen näkökulman taustana on käytetty Herseyn ja Blanchardtin tilannejohtamismallia. Malli soveltuu erinomaisesti arvioimaan johtajan ja alaisen vuorovaikutussuhdetta ja sitä on mahdollista soveltaa hyvin erilaisiin tilanteisiin. Tässä tutkielmassa tilanteen varsinaisena muuttujana vuorovaikutussuhteen toinen osapuoli eli tietotyöntekijä. Tiedon tai tietämyksen tuomia ulkoisia muuttujia on arvioitu taustavaikuttimina. Tutkielmasta ilmenee, että tietotyöntekijät sijoittuvat tilannejohtamismallia mukaellen pääasiassa korkealle valmiustasolle. Alaisten valmiustaso määrittää ensisijaisesti johtamistyyliä, mikä sopii parhaiten heidän johtamiseensa. Korkeaa valmiustasoa vastaa demokraattinen johtamistyyli, joka antaa työntekijöille päätöksentekovaltaa. Korkean valmiustason tietotyöntekijöiden johtamisessa demokraattisella johtamistyylillä saadaan siten parhaat tulokset. Päätöksentekovallan painopiste siirtyy samalla asemaan perustuvalta auktoriteetilta tietoon perustuvalle auktoriteetille, mikä asettaa asemaan perustuvan auktoriteetin johtamistyylit suurien haasteiden äärelle.fi=Kokotekstiversiota ei ole saatavissa.|en=Fulltext not available.|sv=Fulltext ej tillgänglig