Kunta ja sosiaalialan yrittäjät yhteistyössä: Tarkastelussa Härmänmaan seutukunnan vanhustyön verkostot

Suomessa hyvinvointipalvelujen järjestämisvastuussa olevat kunnat ovat väestön ikääntyessä suurten haasteiden edessä. Vanhusväestön lisääntyneisiin palvelutarpeisiin vastaamiseksi tarvitaan yhteistyötä yrittäjien ja kolmannen sektorin kanssa. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää millaista yhteistyötä kunnan sosiaalitoimen edustajien ja vanhuspalveluja tuottavien yritysten välillä on. Tarkoituksena on tutkia, miten kunnan sosiaalitoimi, hoivayrittäjät ja kotipalveluyrittäjät määrittelevät yhteistyötään ja sen onnistumista. Lisäksi tavoitteena on kartoittaa, millaisia näkemyksiä eri osapuolilla on tulevaisuuden yhteistyöstä. Yhteistyön katsotaan voivan organisoitua verkostoksi, joten tutkimuksessa arvioidaan myös sitä, täyttääkö yhteistyö verkosto-organisaation tunnusmerkkejä. Tutkimuksen keskeisenä käsitteenä on yhteistyö, joka ymmärretään yksilöiden ja organisaatioiden välillä tapahtuvaksi toiminnaksi ja vuorovaikutukseksi, missä toimijoilla on yhteinen tavoite eli vanhusasiakkaan hyvinvointi. Verkosto-organisaatio määritellään verkoston kaltaiseksi järjestelmäksi, jossa toisistaan riippuvaisia toimijoita yhdistää vuorovaikutussuhde. Verkoston käsite ymmärretään tutkimuksessa yhteistyön käsitteelle alisteiseksi, kuvaamaan erästä mahdollista yhteistyön organisoitumistapaa. Tutkimuksessa keskeisiä käsitteitä ovat lisäksi vaihtoehtoisiin palvelumalleihin liittyvät käsitteet, kuten kilpailuttaminen, tilaaja-tuottajamalli ja palveluseteli. Tutkimus on kvalitatiivinen tutkimus, jossa empiirinen materiaali on kerätty teemahaastatteluiden avulla. Tutkimukseen on osallistunut Härmänmaan seutukunnan alueelta viisitoista asiantuntijaa (N=15): kunnan sosiaalitoimen edustajia kahdeksan, hoivayrittäjiä neljä ja kotipalveluyrittäjiä kolme. Aineistoa on käsitelty laadullisen sisällön analyysin keinoin ryhmittelemällä tulokset teemoittain. Kunnan sosiaalitoimen edustajien mielestä yhteistyöstä hoivayrittäjien ja kotipalveluyrittäjien kanssa on enimmäkseen myönteisiä kokemuksia. Kunnalle yhteistyön etuna ovat taloudellisuus, asiakkaan valinnanmahdollisuus ja alueen palvelutarjonnan kehittäminen. Yhteistyön onnistumiseen vaikuttavat kunnan asenteet sosiaalialan yrittäjyyttä kohtaan. Kunnan ja hoivayrittäjien yhteistyö perustuu ostopalvelusopimuksiin, joita on kilpailutettu vain hoitopalveluyrittäjien kohdalla. Hoivayrittäjien mielestä kunnan kanssa tehtävän yhteistyön etuna on asiakkuus, kotipalveluyrittäjien mielestä markkinointi. Yhteistyössä kunnan ja hoivayrittäjien mielestä suurimpana ongelmana ovat erimielisyydet rahasta, sillä yrittäjät pitävät kunnan osuutta asiakkaiden hoitomaksuista liian alhaisena. Useimpien kunnan edustajien mielestä yhteistyössä hoivayrittäjien kanssa on joitakin verkosto-organisaation piirteitä, mutta kotipalveluyrittäjien kanssa yhteistyö ei ole organisoitunut verkostoksi. Yrittäjistä suurin osa ei pidä yhteistyötä verkostoituneena toimintatapana, koska yhteistyötä on liian vähän, luottamuksen rakentaminen on kesken ja tiedonkulussa on ongelmia. Yhteistyötä voidaan kehittää muun muassa järjestämällä säännöllisiä yhteisiä palavereja, antamalla yrittäjien osallistua heitä koskevaan suunnitteluun ja päätöksentekoon yhdessä kunnan edustajien kanssa ja parantamalla tiedonkulkua. Yhteistyön tulevaisuudesta on eri osapuolilla ja eri kuntien alueella hyvin erilaisia näkemyksiä. Kunnat korostavat yhteistyön välttämättömyyttä ratkaisuna tulevaisuuden haasteisiin ja seutukunnallisen yhteistyön merkitystä, mutta yrittäjien enemmistö kannattaa tulevaisuudessa asiakkaiden suoraa valikoitumista yksityisten palveluiden käyttäjiksi.fi=Kokotekstiversiota ei ole saatavissa.|en=Fulltext not available.|sv=Fulltext ej tillgänglig