Kunnallinen johtamisjärjestelmä murroksessa: Suomalaisen pormestarin ensiaskeleet kuntakentällä

Kunnan toimintaympäristö on viime vuosien aikana voimakkaasti muuttunut samalla kun kuntien tehtäväkenttä on entisestään laajentunut. Verkostomaiseen suuntaan muuttunut toimintatapa on vaikeuttanut toiminnan ennustettavuutta. Kunnan johtaminen on muuttunut monimuotoisemmaksi samalla, kun sen ohjaukseen vaikuttavien tahojen määrä on lisääntynyt. Kunnan nykyinen johtamisjärjestelmä ei pysty enää täysin vastaamaan kunnan toimintaympäristön haasteisiin. Kunnan ylimmän johdon valta- ja vastuusuhteet ovat epäselviä ja politiikan ja hallinnon välinen jännite on kunnassa arkipäivää. Kunnan johtamisjärjestelmän murroksessa haetaan uusia toimintatapoja. Eräänä vaihtoehtona on esitetty pormestarimallin käyttöön ottamista. Tutkimus pyrkii selvittämään pormestarimallin soveltuvuutta kunnan johtamisjärjestelmän vaihtoehdoksi. Vastausta haetaan siihen, pystytäänkö pormestarimallilla selkiyttämään johtamisjärjestelmää ja millaiseksi malli muodostuu kansanvallan toteutumisen kannalta itsehallinnon ja demokratian reunaehtojen sisällä? Tutkimuksen teoreettinen osa käsittelee kunnallista itsehallintoa, demokratian toteutumista sekä valta- ja vastuusuhteita poliittisen johtajuuden ja hallinnollisen johtajuuden välillä. Pormestarimallia selvitellään kansainvälisten esimerkkien valossa ja suomalaisia pormestarimallin variaatioista nostetaan esiin eniten kannatusta saaneet mallit. Näitä ovat nykyisen kuntalain sallima pormestarimalli, kuntaneuvosmalli ja kehittäjiensä mukaan nimetyt Heurun ja Ryynäsen pormestarimallit. Tutkimus on luonteeltaan kvalitatiivinen pro gradu -tutkielma ja metodina käytetään kontekstivertailua. Metodi mahdollistaa väljän vertailuasetelman Tampereen ja Turun kaupunkien pormestarimallien välille. Vertailun aineistona on käytetty kunnanhallitusten ja valtuustojen pöytäkirjoja sekä kuntien toimittamia johtamisjärjestelmän uudistamista koskevia selvityksiä ja raportteja. Lisäksi on perehdytty pormestarimallista käytyyn kansalliseen ja kansainväliseen keskusteluun. Suomessa ensimmäisenä pormestarimallia soveltavat Tampereen ja Turun kaupungit, jotka ovat päätyneet hyvinkin erilaisiin vaihtoehtoihin. Lähtökohtana on kummallakin ollut poliittisen johtajuuden vahvistaminen, kuntalaisten osallistumisen parantaminen ja strategisen johtamisen kehittäminen. Lisäksi politiikka ja hallinto halutaan selvästi eriyttää. Suomalaisen pormestarimallin paras argumentti on, että se uudistaa kunnan johtamisjärjestelmää kokonaisuutena. Malli on joustava ja mahdollistaa sopivimman vaihtoehdon räätälöinnin kullekin kunnalle. Pormestarimalli selkiyttää kunnan johtamisjärjestelmää sekä sisäisten toimivaltasuhteiden osalta, että ulkoisesti kuntalaisiin nähden. Vallalle saadaan kaivatut kasvot ja kuntalain lähtökohdan mukaan politiikka ja hallinto pidetään selvästi erillään. Itsehallinnon ja demokratian näkökulmasta pormestarimallilla pystytään turvaamaan läheisyysperiaatteen toteutuminen. Kansanvallan kannalta malli parantaa edustuksellisen demokratian toimivuutta, kun poliittinen valta on selvästi osoitettu. Sen sijaan suoran demokratian vaikutusmahdollisuuksia ei Suomen pormestarimalli vielä lisää. Pormestarimalli vaatii huolellisen valmistelun, vaikutusten arvioinnin ja sekä poliittisen että hallinnollisen tahdon taakseen. Mallille on oltava todellinen tarve ja tilaus, muutoin vaarana on saada kuntaan mielikuvien kaltainen seremoniallinen johtaja.fi=Kokotekstiversiota ei ole saatavissa.|en=Fulltext not available.|sv=Fulltext ej tillgänglig