Julkiset hankinnat ja niissä määrättävä hyvitysmaksu: Markkinaoikeuden hyvitysmaksukäytäntö vuosina 2011-2016

Julkisilla hankinnoilla on suuri merkitys Suomen kansantaloudessa, minkä vuoksi valitsin tutkimusaiheekseni markkinaoikeuden hyvitysmaksukäytännön. Julkisten hankintojen osuus Suomen bruttokansantuotteesta on noin kymmenys, joten hankintojen oikeanlaisella toteuttamisella on merkitystä. Hankintaprosessi on kokonaisuutena monimutkainen ja se vaatii onnistuakseen hankintamenettelyn osapuolilta täsmällistä osaamista. Tutkimuksessa käydään läpi perusasiat hankintaprosessin kulusta ja siitä, mitä julkisten hankintojen toteuttamisessa tulisi ottaa huomioon. Julkisia hankintoja säätelee Suomessa hankintalaki (laki julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista 1397/2016), joka määrittää ehdot hankintojen oikeanlaiselle toteuttamiselle. Julkisissa hankinnoissa määrättävät seuraamukset johtuvat hankintalain vastaisista toimista. Julkisia hankintoja koskevat valitukset käsitellään markkinaoikeudessa, joka on erityistuomioistuin. Tutkimuksessa selvitetään julkisissa hankintaprosesseissa tapahtuneita virheitä sekä niistä aiheutuneita mahdollisia seuraamuksia. Seuraamuksista tutkimus paneutuu erityisesti hyvitysmaksuun. Hyvitysmaksu voidaan määrätä hankintayksikölle maksettavaksi tilanteessa, jossa valittaneella asianomaisella olisi ollut todellinen mahdollisuus voittaa tarjouskilpailu menettelyn ollessa virheetön. Hyvitysmaksu on aina seurausta hankintayksikön tekemästä virheestä. Tutkimuksessa käydään markkinaoikeuden oikeuskäytännön pohjalta läpi tilanteita, jotka ovat päätyneet hyvitysmaksun määräämiseen. Tutkimus on rajattu hyvitysmaksutapausten osalta vuosiin 2011-2016. Tarkoituksenani on selvittää hyvitysmaksuun päätyneiden tapausten tunnuspiirteitä markkinaoikeuden oikeuskäytännön pohjalta tekemieni tilastojen avulla. Pyrin selvittämään, onko määrättyjen hyvitysmaksujen taustalla havaittavissa yhtäläisyyksiä ja toisaalta myös, onko havaittavissa selkeästi toisistaan erottuvia piirteitä. Hyvitysmaksua vaadittiin markkinaoikeudelle tehdyissä valituksissa vuosina 2011-2016 yli tuhat kertaa. Markkinaoikeus määräsi hyvitysmaksun maksettavaksi ainoastaan 33 kertaa. Selvitän myös syitä sille, miksi tuomittujen hyvitysmaksujen määrä on niin vähäinen suhteessa vaatimusten määrään. Uusi hankintalaki tuli uudistuksineen voimaan 1.1.2017 ja tutkimuksessa käydään läpi näitä uudistuksia julkisten hankintojen perusteiden yhteydessä. Uudistukset eivät ole hyvitysmaksuun ja muihin mahdollisiin seuraamuksiin nähden merkittäviä, enemmänkin ne ohjaavat hankintayksikön toimintaa ja hankintaprosessin tehokkuutta. Uuden hankintalain merkittävimpiä tavoitteita on tehdä hankintaprosesseista sujuvampia. Näin ollen uudistuksilla on vaikutusta epäsuorasti myös markkinaoikeuden tuomitsemiin mahdollisiin seuraamuksiin. Uudistusten konkreettiset vaikutukset näkyvät vasta tulevaisuudessa.fi=Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.|en=Thesis fulltext in PDF format.|sv=Lärdomsprov tillgängligt som fulltext i PDF-format