Nuorten osallisuutta edistämässä: Nuorten kansalaisraadin osallistumisprosessin ja tulosten arviointi

Tutkimukseni tavoitteena oli suorittaa jälkikäteisarviointi Vaasassa 17.–19.11.2010 järjestetylle Suomen ensimmäiselle nuorisoraatikokeilulle. Nuorisoraati on tyypillisesti 12–25-vuotiaille nuorille suunnattu formaatti. Se kestää tavallisesti 3–5 päivää. Siihen valitaan noin 12–24 nuorta siten, että he muodostavat demografiset ja asenteelliset tekijät huomioiden minikosmoksen populaatiosta. Nuorisoraadissa käsiteltävä aihe on parhaimmillaan tärkeä ja ajankohtainen. Se voi olla myös kompleksinen ja monitulkintainen. Nuorisoraatiprosessin on tarkoitus synnyttää deliberatiivisten keskustelujen, uuden tiedon ja monipuolisten näkökulmien ansiosta harkittu ja perusteltu mielipide käsiteltävästä asiasta. Nuorisoraadeilla pyritään tekemään päätöksiä tai vaihtoehtoisesti antamaan toimenpide-ehdotuksia päättäjille päätöksentekoprosessin tueksi. Nuorisoraati on menetelmänä vielä sen verran vähän käytetty, ettei ole olemassa vielä riittävästi tutkimustietoa siitä, miten niissä laaditut toimenpide-ehdotukset tai suositukset on huomioitu varsinaisessa päätöksenteossa. Nuorisoraati on menetelmänä erityisen ajankohtainen, koska suomalaisessa yhteiskunnassa on esitetty huolestuneita puheenvuoroja nuorten osallisuuden nykytilasta. Se oli varmasti myös yksi syy siihen, miksi nuorten osallisuus kouluyhteisössä valittiin Vaasan nuorisoraadin käsittelemäksi teemaksi. Teemaa käsitteli Vaasan nuorisoraadissa yhteensä 19 opiskelijaa Vaasan ammattiopistosta ja Vaasan lyseon lukiosta. Tutkimuksessa selvitetään, mitä nuorten osallisuus tarkoittaa ja arvioidaan, toteutuiko se Vaasan nuorisoraadissa. Lisäksi arvioinnin kohteena on nuorisoraadin laatimien toimenpide-ehdotusten vaikutus eli toisin sanoen, siirtyivätkö ne käytäntöön vai jäivätkö ne vain toimenpide-ehdotuksiksi. Arvioitavana on myös toimenpide-ehdotusten legitimiteetti, eli hyväksyvätkö nuorisoraatiin osallistuneet nuoret sekä keskeiset asiantuntijat ja päättäjät nuorisoraadin laatimat toimenpide-ehdotukset. Saatujen tulosten perusteella voidaan todeta, että Vaasan nuorisoraadilla oli nuorten osallisuutta edistä-vää vaikutusta. Nuoret kokivat, että he saivat kertoa mielipiteensä, tulivat kuulluiksi ja pääsivät vaikuttamaan heitä koskeviin asioihin. Nuorisoraati osoittautui nuorille mieluisaksi osallistumismenetelmäksi ja he toivoivat, että niitä järjestetään tulevaisuudessa Suomessa lisää. Keskeiset asiantuntijat ja päättäjät pitivät nuorisoraadin tekemiä toimenpide-ehdotuksia hyvinä ja realistisina. Toimenpide-ehdotuksista yli puolet on toteutumassa paikallisella tasolla osittain tai kokonaan. Sen sijaan 16 toimenpide-ehdotuksesta seitsemän ei ole toteutumassa pääasiassa kahdesta syystä. Ensinnäkin suurin osa niistä ei ole toteutettavissa paikallisella tasolla ja toiseksi ne ovat myös resurssikysymyksiä. Kaikki nuorisoraatiin osallistuneet nuoret hyväksyivät toimenpide-ehdotukset. Noin puolet asiantuntijoista ja päättäjistä ei hyväksy nuorisoraadin tekemiä toimenpide-ehdotuksia edustamaan kaikkien kohdekouluyhteisöjen opiskelijoiden mielipiteitä. He kaikki kuitenkin hyväksyivät toimenpide-ehdotukset edustamaan nuorisoraatiin osallistuneiden nuorten mielipidettä ja pitivät toimenpide-ehdotuksia arvokkaina sellaisenaan. Arvioni on, että Vaasan nuorisoraadin toimenpide-ehdotukset eivät ole legitiimejä edustamaan kaikkien kohdekoulujen opiskelijoiden mielipidettä, koska kaikki keskeiset tahot eivät hyväksy niitä sellaisiksi. Ne ovat kuitenkin legitiimejä edustamaan nuoriso-raatiin osallistuneiden nuorten mielipiteitä.fi=Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.|en=Thesis fulltext in PDF format.|sv=Lärdomsprov tillgängligt som fulltext i PDF-format