Hinnanmuodostumisen viive ja osakkeen systemaattinen riski Helsingin Arvopaperipörssissä 1995-2000

Hinnanmuodostumisen viiveen on aiemmissa tutkimuksissa havaittu olevan vakavan ongelman osakkeen systemaattisen riskin määrää kuvaavan beta-kertoimen estimoinnissa. Tutkielmassa tarkastellaan tarjoavatko vaihtoehtoiset, hinnanmuodostumisen viiveen huomioonottavat estimointimenetelmät paremman ja luotettavamman tavan estimoida beta, kuin perinteinen sovittamaton OLS-menetelmä. Tutkielmassa ovat olleet mukana 24 Helsingin Arvopaperipörssissä vuosina 1995-2000 eniten vaihdettua osakesarjaa. Betan estimointimenetelminä tutkielmassa ovat olleet: sovittamaton OLS-menetelmä, Vasisekin (1973) menetelmä, sekä Cohen, Hawawin, Maier, Shwarz ja Whitcombin (1983) malli 1,2,3,4,5 ja 10 päivän ennakointi- ja viiverakenteella. Tutkielman empirian tulokset tukevat useiden päivien hinnanmuodostumisen viiveen olemassa oloa Helsingin Arvopaperipörssissä noteeratuilla osakkeilla. Tutkielmassa saatujen tuloksien perusteella Helsingin Arvopaperipörssissä olisi suositeltavaa käyttää osakkeiden CHMSW-4 menetelmää osakkeiden betoja estimoitaessa.fi=Kokotekstiversiota ei ole saatavissa.|en=Fulltext not available.|sv=Fulltext ej tillgänglig