Ydinvoimauutisointi ja sen vallankäyttäjät. Tarkastelussa Helsingin Sanomat ja Kaleva

Tutkielmassa eritellään ja analysoidaan ydinvoimauutisoinnin kielenkäyttötapoja. Lähtökohtana tutkimukselle on kriittisen diskurssianalyysin käsitys kielenkäytön vaikutuksista tekstintulkinnalle ja ajattelulle. Ydinvoimauutisointi rakentaa ja vahvistaa lukijoiden mielikuvia energiapolitiikasta. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, minkälaiset toimijat ja organisaatiot nostetaan esille ydinvoimaa käsittelevissä sanomalehtiuutisissa ja -artikkeleissa, ja miten niiden avulla rakennetaan diskursseja ydinvoiman puolesta ja sitä vastaan. Tutkimusaineistossa on yhteensä 50 uutista ja artikkelia, joista puolet on julkaistu Helsingin Sanomissa ja puolet Kalevassa. Tutkielman teoreettinen viitekehys rakentuu kriittisen diskurssianalyysin pohjalle. Keskeisiä tutkijoita viitekehyksen takana ovat Norman Fairclough sekä Theo van Leeuwen. Teoreettisessa viitekehyksessä seurataan kriittisen diskurssianalyysin suuntauksista sosiaalisen todellisuuden rakentamisen teorioita. Tutkimusmenetelmä rakentuu sisällönanalyyttisellä otteella kriittisen diskurssianalyysin varaan. Analyysi etenee kolmessa vaiheessa erilaisten luokitteluiden ja esimerkkien kautta. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että Helsingin Sanomissa jako ydinvoimaa puolustavaan ja vastustavaan diskurssiin on selkeämpi kuin Kalevan uutisoinnissa. Helsingin Sanomien puolustavassa diskurssissa kuuluu poliittisten toimijoiden ääni, vastustavassa puolestaan järjestöjen. Helsingin Sanomissa puolustavaa diskurssia vahvistetaan yleistämällä sosiaaliset toimijat suureksi joukoksi, kun taas vastustavan diskurssin rakentamisessa puhujien uskottavuutta heikennetään yksilöinnin keinoin. Kalevassa jako ydinvoimaa puolustavan ja vastustavan diskurssin välillä on hämärämpi, koska lehti uutisoi ydinvoimasta monista eri näkökulmista.fi=Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.|en=Thesis fulltext in PDF format.|sv=Lärdomsprov tillgängligt som fulltext i PDF-format