Tuotekehitystoiminnan suorituskyvyn mittaus. Kyselytutkimus suurille ja keskisuurille valmistustoimintaa harjoittaville yrityksille

Tutkielman ongelma-alueena on tuotekehitystoiminnan suorituskyvyn mittaus. Tutkielman lähtökohta-ajatuksena on, että tuotekehitystoiminnan suorituskyvyn mittaus on yrityksissä puutteellista ja tätä mittauksen osa-aluetta tulisi parantaa huomattavasti. Tutkielman tavoitteena on rakentaa teoreettisen viitekehyksen ja kyselytutkimuksen perusteella viitekehys tuotekehitystoiminnalle soveltuvasta suorituskykymittaristosta. Teoreettisen viitekehyksen perustana on suorituskyvyn mittaamisen teoria ja siinä eri lähestymistavat. Tärkeimpänä näistä Kaplanin ja Nortonin tasapainotettu mittaristo, johon tässä tutkielmassa rakennetun mittariston viitekehys pohjautuu. Tutkielman empiria pohjautuu kyselytutkimukseen, joka toteutettiin sähköisesti internetissä. Kyselyn kohteena olivat sekä valmistustoimintaa harjoittavien yrityksien tuotekehitysjohtajat että akateemiset tutkijat. Tutkielmassa verrataan myös näiden kahden ryhmän näkemyseroja. Kyselyyn vastasi 60 tuotekehitysjohtajaa ja viisi akateemista tutkijaa. Saatuja vastauksia käsiteltiin yksinkertaisin tilastollisin menetelmin. Useimpien kysymyksien kohdalla vastauksia tarkasteltiin vain keskiarvon ja keskihajonnan avulla. Muutamissa kohdin tutkittiin aineistoa hieman syvällisemmin ristiintaulukoinnilla ja Spearmanin järjestyskorrelaatiokertoimella. Tutkielman tulokset osoittavat, että yrityksissä ollaan tyytymättömiä nykyiseen tapaan mitata tuotekehitystoiminnan suorituskykyä. Tutkielman tuloksien mukaan tuotekehitysjohtajat antavat tuotekehitystoiminnan suorituskyvyn arvioinnissa suuremman painoarvon erilaisille ei-taloudellisille suorituskyvyn ulottuvuuksille kuin perinteiselle taloudelliselle näkökulmalle. Tärkeimpiä tuotekehitystoiminnan suorituskyvyn ulottuvuuksia ovat asiakkaat ja laatu. Tärkein yksittäinen mittari on asiakastyytyväisyys.fi=Kokotekstiversiota ei ole saatavissa.|en=Fulltext not available.|sv=Fulltext ej tillgänglig