Valtion uuden palkkausjärjestelmän vaikutus sisäiseen yrittäjyyteen ja työmotivaatioon: Tarkastelussa Pohjan-maan ja Keski-Pohjanmaan työvoimatoimistot

Hyvän hallinnon sekä kustannustehokkaan ja kannustavan palkkapolitiikan toteuttaminen työvoimahallinnossa liittyy julkisen sektorin tavoitteisiin, jotka koskevat talouden kasvua ja vakautta, työllisyysasteen parantamista sekä verotulojen tehokkaampaa käyttöä. Valtion palkkausjärjestelmän uudistamisella virkapalkkaluokkaisesta ajattelusta tehtävän vaativuuteen ja suoriutumiseen perustuvaan uuteen palkkaukseen tavoiteltiin tuloksellista, tehokasta, ja yrittäjämäistä toimintaa, oikeudenmukaista, motivoivaa ja tasa-arvoista palkkausjärjestelmää sekä kilpailukykyä työnantajasektorilla. Työvoimatoimistoissa uusi palkkausjärjestelmä on otettu käyttöön 1.6.2005. Tutkimuksen kohteena oli valtion uuden palkkausjärjestelmän vaikutus sisäiseen yrittäjyyteen ja työmotivaatioon Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan työvoimatoimistoissa. Tutkimus toteutettiin internetiin laaditulla survey-ohjelmalla. Tieto kyselystä lähetettiin 140 virkailijalle, joista 77 vastasi kyselyyn, eli kyselyn vastausprosentti oli 55,0 %. Tilastollista aineistoa käsiteltiin excel-ohjelmalla. Uutta palkkausjärjestelmää tarkasteltiin uutena tapana määrittää palkka, joskin myös uudistusprosessia käsiteltiin. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, motivoiko uusi palkkausjärjestelmä, palkitseeko se oikeista asioista ja onko se oikeudenmukainen. Lisäksi tarkasteltiin henkilöstön ja kohdeorganisaation valmiuksia sisäiseen yrittäjyyteen, sekä palkkausjärjestelmän vaikutusta siihen. Sisäisellä yrittäjyydellä tarkoitetaan tulostavoitteista, innovatiivista ja yrittäjämäistä toimintaa jonkin organisaation palveluksessa. Sisäisen yrittäjyyden ilmapiirin luomisella tavoitellaan tuloksekkaampaa, joustavampaa, dynaamisempaa ja innovatiivisempaa organisaatiota sekä sitoutunutta ja motivoitunutta henkilöstöä. Hyvän työtuloksen kannalta on merkittävää huolehtia työntekijöiden työmotivaatiosta, johon sisäinen yrittäjyys vaikuttaa myönteisesti. Motivaation kannalta on tärkeää, että tavoitteet ovat selkeitä ja saavutettavissa, tuloksia voidaan mitata ja arvioida säännöllisesti, ja palaute on riittävää. Sisäinen yrittäjyys on tulosten perusteella saanut melko hyvin jalansijaa työvoimatoimistoissa, ja yrittäjämäisiä piirteitä ilmeni monien vastaajien näkemyksissä, joskin organisaatiotason piirteet osittain heikentävät yrittäjämäisyyttä. Uuteen palkkausjärjestelmään ja sen toimeenpanoon suhtauduttiin kriittisesti. Tiedotukseen ja perusteluihin kaivattiin perusteellisempaa otetta. Henkilöstön mukaan uusi palkkausjärjestelmä ei ole kovin oikeudenmukainen, eikä motivoi sisäiseen yrittäjyyteen, parempaan suoriutumiseen tai vaativampien tehtävien tavoittelemiseen, mikä näkyi erityisesti niiden vastaajien arvioissa, joille muutos ei tuonut korotuksia palkkaukseen. Uuden palkkausjärjestelmän perusteet ovat teoriassa suotuisat sisäiselle yrittäjyydelle, oikeudenmukaisuudelle, tuloksellisuudelle, kehittymiselle ja korkealle työmotivaatiolle. Toimeenpanossa on ollut jonkin verran ongelmia, ja järjestelmä vaatii jatkossakin huomiota, kehittämistä ja parantamista. Viestinnän riittävyyden ja laadun parantaminen on tärkeää asenteisiin vaikuttamiseksi. Esimiesten toiminta nousee uuden järjestelmän myötä keskeiseen asemaan, mikä edellyttää esimiesten kouluttamista ammattitaitoisiksi henkilöstöjohtajiksi. Pahin kompastuskivi palkkausjärjestelmän motivoivuudelle näyttää kuitenkin olevan resurssien niukkuus, joka estää palkan määräytymisen todellisen suoriutumisen mukaiseksi, ja siten heikentää motivaatiota ja uskoa palkkausjärjestelmän toimivuuteen ja oikeudenmukaisuuteen.fi=Kokotekstiversiota ei ole saatavissa.|en=Fulltext not available.|sv=Fulltext ej tillgänglig