Tvåspråkiga studerandes syn på sin tvåspråkighet - en deskriptiv enkätundersökning

Tutkielman aiheena on kaksikieliset opiskelijat ja heidän näkemyksensä kaksikielisyydestään. Tavoitteena on kuvata kaksikielisten opiskelijoiden sekä heidän perheensä ja lähiympäristönsä kielitaustaa ja kielenkäyttöä, sekä opiskelijoiden kokemuksia kaksikielisyydestä. Kaksikielisyys voidaan määritellä mm. alkuperän, kielen käytön, kielen hallinnan sekä oman määrittelyn perusteella. Tämän perusteella ihminen voi olla kaksikielinen yhden määritelmän mukaan, mutta ei välttämättä muiden määritelmien mukaan. Tässä tutkimuksessa kaksikielisyys määritellään oman määrittelyn mukaan, eli opiskelijat ovat kaksikielisiä sen perusteella että he itse määrittelevät itsensä kaksikielisiksi. Materiaali on kerätty kyselylomakkeilla joulukuussa 2007 Vaasan yliopiston kaksikielisiltä opiskelijoilta, ja sitä analysoidaan sekä kvalitatiivisesti että kvantitatiivisesti. Tutkimuksesta ilmeni, että useimmin opiskelijat on rekisteröity ruotsinkielisiksi, ja he ovat myös käyneet ruotsinkielisen peruskoulun. Useimmissa tapauksissa vanhemmilla on ollut eri äidinkielet, ja kommunikaatio perheessä tapahtuu useimmiten molemmilla kielillä. Suurin osa opiskelijoista koki, että yksikieliset suomen- ja ruotsinkieliset kokevat heidät pääsääntöisesti kaksikielisiksi. Useimmiten opiskelijat käyttivät eniten sitä kieltä, jonka he kokivat itsellään vahvemmaksi kieleksi. Useimmissa tapauksissa vahvempi kieli ja enemmän käytetty kieli oli sama kuin kotikaupungin enemmistökieli. Suurin osa opiskelijoista käyttää molempia kieliä töissä, koulussa ja ystävien kanssa, ja lukee kirjoja ja lehtiä molemmilla kielillä. Kuitenkin esim. lääkärissä käytetään useimmiten joko ruotsia tai suomea. Kaikki opiskelijat ovat kokeneet kaksikielisyytensä ensisijaisesti positiivisena asiana. He kokevat että kaksikielisyydestä on hyötyä mm. koulussa, ja työssä. Suurin osa kokee myös, että muut pitävät kaksikielisyyttä positiivisena asiana. Kysyttäessä ovatko opiskelijat saaneet erilaista kohtelua kaksikielisyydestään johtuen, olivat vastaukset vaihtelevia. Toiset eivät olleet huomanneet tällaista, toiset olivat positiivisessa mielessä, ja toiset enemmän negatiivisessa mielessä. Suurin osa oli myös sitä mieltä, että Vaasassa on helppo saada palvelua kummalla tahansa kielellä, kun taas osa oli sitä mieltä, että kaikki asiakaspalvelijat eivät osaa ruotsia tarpeeksi hyvin.fi=Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.|en=Thesis fulltext in PDF format.|sv=Lärdomsprov tillgängligt som fulltext i PDF-format