Markkinaperusteisesti mitatun tilintarkastuksen laadun ja tilintarkastajan vaihtumisen välinen yhteys suomalaisissa pörssiyhtiöissä vuosina 1998–2009

Tutkielman tarkoituksena on selvittää, kehittyykö tilintarkastajan vaihtumisen jälkeinen yhtiön pörssikurssi normaalista poikkeavalla tavalla. Tutkielmassa verrataan tilintarkastajaa vaihtaneiden ja vaihtamattomien yhtiöiden epänormaaleja tuottoja tilikausikohtaisesti toisiinsa, sekä tutkitaan ryhmien välistä tilastollista eroavuutta. Tutkielman teoriaosassa käsitellään pääoman hinnoitteluun vaikuttavia tekijöitä ja malleja sekä osakkeen arvonmääritystä. Tämän lisäksi teoriaosa sisältää aikaisempia tutkimuksia tilintarkastajan vaihtumisen merkityksestä ja vaikutuksesta yhtiön taloudellisen raportoinnin laatuun. Aikaisempien tutkimusten perusteella tuodaan esiin myös yhtiön taloudellisen raportoinnin- ja tilintarkastuksen laadun yhteys yhtiön pääoman kustannukseen, ja näiden kolmen tekijän vaikutus edelleen pörssikurssiin. Tutkimusaineisto on kerätty suomalaisten pörssiyhtiöiden pörssi-ilmoitus-, tilinpäätös-, ja kurssikehitystiedoista vuosilta 1997–2010. Tutkimusaineisto sisältää tiedot 36 yhtiön 367 tilintarkastajan tilikausikohtaiseen valintapäätökseen liittyen. Epänormaalit tuotot on laskettu logaritmimuunneltujen osaketuottojen ja OMXH25-indeksin erotuksena. Epänormaalien tuottojen testaaminen on suoritettu event-study menetelmää hyödyntäen kuuden tapahtumahetkestä viivästetyn eri mittausperiodin kohdalla erikseen. Tutkimus sisältää yhteensä 2197 epänormaalia tuottoa, jotka jakautuvat päivän, viikon, kuukauden, kolmen-, kuuden- ja yhdeksän kuukauden tuottoperiodien kesken. Tilin-tarkastajan laadun mittausmenetelmänä on käytetty Mann-Whitneyn U-testiä. Numeeristen arvojen esittämisessä on hyödynnetty t-testistä saatuja arvoja. Havainto-aineistojen soveltuvuutta tilastolliseen testaamiseen on tutkittu Barlettin ja Jarque-Beran testeillä. Tutkimustulosten perusteella vaihtuneeseen ja vaihtumattomaan tilintarkastajaan liittyvät epänormaalit tuotot erosivat tilastollisesti merkittävästi toisistaan kuukauden, kuuden- ja yhdeksän kuukauden mittausperiodien kohdalla. Suuremmat epänormaalit tuotot havaittiin tutkimuksen kuudessa havaintoaineistossa aina vaihtuneen tilintarkastajan ryhmässä. Ryhmien välinen ero sen sijaan ei ollut tilastollisesti merkittävä päivän, viikon ja kolmen kuukauden epänormaalien tuottojen kohdalla.fi=Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.|en=Thesis fulltext in PDF format.|sv=Lärdomsprov tillgängligt som fulltext i PDF-format