Varhainen puuttuminen työhyvinvoinnin johtamisinstrumenttina: Verohallinnon esimiesten näkemyksiä työhyvinvoinnin johtamisesta sekä varhaisesta puuttumisesta

Tutkielman viitekehys rakentuu työhyvinvointia ylläpitävän ja edistävän esimiestyön ympärille, missä varhainen puuttuminen ymmärretään yhtenä henkilöstöjohtamisen instrumenteista. Tutkielman tavoitteena on selvittää, miten varhaisella puuttumisella voidaan vaikuttaa työyhteisön ja työntekijöiden työhyvinvointiin ja millaisin toimenpitein esimiesten valmiuksia työhyvinvoinnin edistäjinä olisi mahdollista lisätä. Teoriaosuudessa tarkastellaan työhyvinvointia osana henkilöstöjohtamista. Pohditaan työhyvinvoinnin taustatekijöitä sekä sen ylläpidolle ja edistämiselle asetettuja vaatimuksia sekä motiiveja. Lisäksi pureudutaan varhaisen puuttumisen toimintamalliin yhtenä työhyvinvoinnin johtamisinstrumenteista ja selvitetään esimiehen asemaa toimintamallissa. Tutkielman empiirinen osa toteutettiin haastattelututkimuksena, joka suoritettiin tammi-helmikuun aikana 2013. Haastateltaviksi valittiin 15 Verohallinnon alaisuudessa työskentelevää esimiestä eri organisaatiotasoilta, jotka ovat osallistuneet varhaiseen puuttumiseen liittyvään koulutukseen vuosien 2010–2011 aikana. Empiirisessä osuudessa vertaillaan näkemyksiä työhyvinvoinnin johtamisesta sekä varhaisen puuttumisen toimintamallien vaikutuksista ja toimivuudesta haastateltujen esimiesten välillä. Tutkimuksen tulokset tukivat aikaisemmin tehtyjä havaintoja työhyvinvoinnin taustalla vaikuttavista tekijöistä sekä keinoista sen ylläpitämiseksi sekä edistämiseksi. Työhyvinvoinnin ylläpito ja edistäminen havaittiin edellyttävän esimieheltä useiden taustatekijöiden huomioimista omassa esimiestyössään. Työntekijöiden työhyvinvoinnista huolehtiminen käsitettiin kiinteänä osana esimiestyötä, jonka laiminlyömisellä nähtiin olevan negatiivisia vaikutuksia yksilötasolta aina organisaatiotasolle saakka. Tutkimustulosten perusteella varhaisen puuttumisen toimintamalleilla nähtiin olevan sekä esimiestyötä helpottavia että työntekijöiden yhdenvertaisuutta edistäviä vaikutuksia. Toimintamallien soveltamisen koettiin sisältävän myös haasteita, joiden havaittiin painottuvan ongelmien havainnointiin. Esimiehet näkivät oman roolinsa toimintamallissa keskeisenä ja kokivat havaittuihin ongelmiin puuttumisen edellyttävän esimieheltä rohkeutta ja resursseja. Näin ollen saadut tutkimustulokset vahvistavat niitä haasteita ja vaikutuksia, joita varhaisen puuttumisen toiminnalla on aikaisemmin havaittu olevan työyhteisöissä. Tulevaisuutta silmällä pitäen tutkimuksessa nousi esiin myös muutamia kehittämiskohteita, joista esimies-, kollega- ja alaistaitojen kehittämisen uskottiin vahvistavan ongelmien havainnointia työyhteisössä ja helpottavan myös niihin puuttumista.fi=Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.|en=Thesis fulltext in PDF format.|sv=Lärdomsprov tillgängligt som fulltext i PDF-format