En studie av tvåspråkig praxis hos individer på två avdelningar vid Vasa centralsjukhus

Vaasan keskussairaalan kahdella osastolla toteutetussa tutkimuksessa tutkin kaksikielisyyttä yksilön ja organisaation näkökulmasta. Tutkimus on osa BiLingCo- tutkimusryhmää. Materiaalinkeruu on toteutettu kyselyn ja haastatteluiden avulla. Tutkimustapani on induktiivinen ja aineistoa on tutkittu sekä kvantitatiivisesti että kvalitatiivisesti. Osastoilla on äidinkielenään suomea ja ruotsia puhuvia työntekijöitä. Molemmilla osastoilla on kaksikielinen organisaatiokulttuuri ja kaikki informantit käyttävät kommunikoidessaan työkavereidensa kanssa sekä suomea että ruotsia. Informanteilla on vähintäänkin hyvä kielitaito toisessa kotimaisessa kielessään ja aktiivisen käytön ansiosta kielitaidot säilyvät ja kehittyvät. Moni arvioi kuitenkin kirjallisen kielitaidon suullisia kielitaitoja heikommiksi. Työkaverin kanssa keskustellessa kielen valitsemiseen vaikuttaa työkaverin äidinkieli, omat sekä työkaverin kielitaidot, kumpaa kieltä yleensä käyttää tämän työkaverin kanssa, mieliala, tai kummalla kielellä puhutaan juuri sillä hetkellä. Erittäin hyvät kielitaidot omaavat työntekijät vaihtavat kieltään työkaverin äidinkielen mukaan. Ryhmätilanteissa osa valitsee kielen enemmistön äidinkielen mukaan, osa pitäytyy useimmiten omassa äidinkielessään ja osa vaihtaa kieltä riippuen siitä, kenelle puhuu. Työntekijät puhuvat kokouksissa useimmiten hieman enemmän omaa äidinkieltään. Kuitenkin tilanteiden muuttuessa ja eläessä myös kieli vaihtuu. Kaksikielistä työympäristöä tukee työntekijöiden ja potilaiden eri äidinkielet ja oikeus käyttää omaa äidinkieltä. Myös kielitaitovaatimus, halu käyttää molempia kieliä ja kaksikielinen informointi tukevat kaksikielisyyttä. Kommunikointi kahdella kielellä on osa työpaikan arkea ja monet työntekijät kokevat, ettei se vaadi heiltä mitään erityistä. Osa vastaa, että molemmilla kielillä toimiminen vaatii aktiivisuutta ja joustavuutta, jotta tulee ymmärretyksi ja jotta ymmärtää toisia. Kaksikielinen työpaikka vaatii myös hyviä kielitaitoja ja valmiutta oppia jatkuvasti uutta. Joskus kahden kielen käyttö voi aiheuttaa ymmärtämisvaikeuksia, esim. murteissa. Kaksikielisyys antaa vaihtelua arkeen, voi helpottaa kommunikointia ja on itsestään selvä osa arkea, josta on hyötyä organisaatiolle, sen työntekijöille ja potilaille. Kaksikielisyyden määritelmäni mukaan useimmat informanteista ovat kaksikielisiä. He kokevat käyttävänsä molempia kotimaisia kieliä sujuvasti, he vaihtavat kieltä omien toiveidensa ja yhteiskunnan vaatimusten mukaan sekä kokevat kaksikielisyyden osaksi heidän arkeaan. Työpaikan kaksikielisyyttä voisi tutkia lisää esim. havainnoimalla työpaikan arkea tai tutkimalla johdon osuutta kaksikielisen organisaatiokulttuurin luomisessa.fi=Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.|en=Thesis fulltext in PDF format.|sv=Lärdomsprov tillgängligt som fulltext i PDF-format