Tuottavuusohjelman tavoitteet ja toimeenpano hallintopolitiikan osana: Havaintoja tuottavuusohjelman toimeenpanosta kahdessa työ- ja elinkeinokeskuksessa

Suomen valtionhallintoa on uudistettu viimeisten vuosikymmenien aikana jatkuvasti. 1990-luku oli hal-lintoreformien kulta-aikaa eikä uudistamiselle näy loppua. Hallintoreformit koskettavat tällä hetkellä kaikkia hallinnon tasoja. Tulevina vuosina ikäluokkien supistuminen yhdistettynä kasvavaan eläköitymiseen johtavat siihen että työvoimasta tulee olemaan tulevaisuudessa pula. Valtionhallinnon tuottavuutta on kohennettava, nykyisellään hallinto on liian laaja ja raskas. Hallintoreformeilla pyritään vastaamaan julkisen sektorin kohtaamiin haasteisiin. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan yhtä hallintoreformia, valtionhallinnon tuottavuusohjelmaa. Tuottavuusohjelman tavoitteena on kohentaa tuottavuutta kaikilla hallinnonaloilla. Rakenteita ja toimintatapoja uudistamalla sekä tietotekniikan käyttöä tehostamalla pyritään sopeuttamaan henkilöstön määrä olemassa oleviin työvoimaresursseihin. Vuoteen 2015 mennessä tavoitteena on vähentää valtion henkilöstöä 14 445 henkilötyövuodella. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää millainen tuottavuusohjelma on Suomen hallintopolitiikkaa toteuttavana erityisenä hallintoreformina ja millä tavalla tuottavuusohjelmaa on johdettu Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan työ- ja elinkeinokeskuksissa. Teoriaosuudessa esitellään New Public Management taustana kansalliselle hallintopolitiikalle. Tämän ja keskeisten käsitteiden määrittelyn jälkeen perehdytään itse hallintopolitiikan käsitteeseen ja siihen miten hallintopolitiikkaa on toteutettu Suomessa viime vuosikymmeninä. Samassa luvussa avataan hallintopolitiikan eri toteuttamistapoja ja tarkastellaan supistamista hallintopolitiikan muotona. Toisen osan teoriasta muodostaa muutoksen johtaminen. Lewinin ja Kotterin teorioista, ottaen huomioon julkisen sektorin erityispiirteet, muodostetaan kriteeristö tuottavuusohjelman johtamisen tarkastelulle. Tutkimusmetodina on käytetty kvalitatiivista tutkimusta. Empiirinen aineisto koostuu kahdesta osasta: haastatteluiden avulla saatavasta aineistosta sekä tuottavuusohjelmaan liittyvien virallisten asiakirjojen tulkinnasta. Haastateltaviksi on valittu asiantuntijoita kahdesta työ- ja elinkeinokeskuksesta. Haastateltavat ovat työssään suunnitelleet ja toteuttaneet tuottavuusohjelman edellyttämiä toimenpiteitä. Haastattelut toteutettiin puolistrukturoituina haastatteluina, ne nauhoitettiin ja litteroitiin sanantarkasti. Tutkimus osoittaa, että tuottavuusohjelma on yhtenäisreformi ja toteuttaa Suomessa vallitsevaa hallintopolitiikkaa. Tuottavuusohjelmalla voidaan katsoa olevan selkeä keskus, eivätkä tuottavuusohjelman tavoitteet ole ristiriidassa aiemmin toteutettujen reformien kanssa. Toiseksi tutkimustulokset osoittavat, että tuottavuusohjelman johtamiseen TE-keskuksissa sisältyy useita teoriassa määriteltyjä vaiheita. Toisaalta hallinnon ylätasolla tuottavuusohjelman suunnitteluun ei ole käytetty riittävästi aikaa eikä huomioon ole otettu että julkisissa organisaatioissa itse muutos on aikaa vievä.fi=Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.|en=Thesis fulltext in PDF format.|sv=Lärdomsprov tillgängligt som fulltext i PDF-format