VERKOSTOLÄHTÖINEN NÄKÖKULMA JULKISEN TERVEYDENHUOLLON PALVELUIDEN JÄRJESTÄMISEEN Tarkastelussa Tampereen kehyskunnat

Tutkimuksen tavoitteena on arvioida verkostolähtöisyyden ilmenemismuotoja ja uusia hallinnollisia ratkaisuja Tampereen kehyskuntien toiminnassa. Tutkimus pyrkii hahmottamaan uutta paikallista hallintatapaa ja verkostoitumista kuntien välisestä yhteistyöstä sekä selvittämään, mitä kunnilta edellytetään, jotta tällainen yhteistyö on mahdollista. Tutkimuksessa kiinnitetään erityistä huomiota kunnallisten palveluiden järjestämiseen terveyspalveluiden näkökulmasta ja niiden johtamisesta. Tutkimus rajoittuu käsittelemään Tampereen kehyskuntien julkista terveydenhuoltoa ja siinä tehtävää yhteistyötä. Tutkimuksen teoreettisen viitekehyksen keskeisimpiä teemoja ovat kunnallisten palveluiden järjestämisen vaihtoehdot ja verkosto hallinnan muotona. Tutkimuksen empiirisen osan kohdeorganisaatioiksi on valittu Tampereen kehyskunnat. Kyseessä on tapaustutkimus, joten tutkimuksen tuloksia ei voida yleistää suoraan muihin vastaaviin tapauksiin. Tutkimusmenetelmänä käytettiin teemahaastattelua. Tutkimushaastattelut toteutettiin marras-joulukuussa 2011. Kaikki viisitoista haastateltavaa olivat tai ovat olleet Tampereen kehyskunnissa johtavassa asemassa. Tutkimuksessa oli edustettuna kaikki kuusi kehyskuntaa: Pirkkala, Lempäälä, Vesilahti, Nokia, Ylöjärvi ja Kangasala sekä Kangasalan yhteistoiminta-alueeseen kuuluva Oriveden kaupunki. Lisäksi tutkimuksessa oli mukana myös Valkeakosken kaupunki kehyskuntien kanssa tekemän kiinteän yhteistyön vuoksi. Keskeiset tutkimustulokset osoittivat, että Tampereen kehyskuntien toiminnassa oli havaittavissa verkostoperiaatteen mukaista yhteistoimintaa. Kehyskunnat olivat luoneet parempaa yhteistyötä julkisen terveydenhuollon eri toimijoiden välille. Tampereen kehyskuntien yhteistyö oli merkinnyt erityisesti avoimen ja luottamuksellisten suhteiden kehittymistä eri toimijoiden välille. Nämä seikat ovat olleet omiaan edistämään aiempaa laadukkaampien ja vaikuttavampien julkisen terveydenhuollon palveluiden tuottamista Tampereen kehyskuntien toiminta-alueella. Toisaalta tutkimuksessa kävi myös ilmi, että kuntien taloudellinen tilanne ja kasvavat ikäihmisten määrät kunnissa asettavat reunaehtoja ja haasteita julkisen terveydenhuollon toiminnalle nykyhetkessä ja tulevaisuudessa. Tampereen kehyskuntien toiminnan katsottiin kuitenkin lisänneen julkisen terveydenhuollon toiminnan mahdollisuuksia muun muassa monipuolistamalla palvelurakennetta ja kehittämällä uusia laadukkaita asiakkaita paremmin palvelevia vaihtoehtoja sekä pienentämällä terveydenhuollon kustannuksia. Kehyskunta toiminta onkin merkittävästi parantanut kuntien asemaa ja terveydenhuollon tilaa kehyskuntien toiminta-alueella. Tutkimuksessa selvisi myös, että kehyskuntien yhteistyön myötä toimijoiden välinen tiedonkulku oli parantunut. Lisäksi voitiin todeta, että julkisen terveydenhuollon johdon saama kollegiaalinen vertaistuki oli omiaan tukemaan heitä heidän työnsä asettamissa haasteissa. Verkostomaisen yhteistyön syntymisen edellytykseksi määrittyvät esimerkkitapauksen osalta toimijoiden vahva tahtotila yhteistyön syntymiseksi, kuntien aikaisempi strateginen yhteistyö alueella, vahva perinteikäs terveydenhuollon osaaminen seudulla sekä aikaisemmat yhteistyösuhteet seudun toimijoiden kesken. Yksi menestystekijä oli myös verkostoitumista edeltänyt huolellinen valmistelu- ja suunnittelutyö.fi=Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.|en=Thesis fulltext in PDF format.|sv=Lärdomsprov tillgängligt som fulltext i PDF-format