Tulosohjaus Kansaneläkelaitoksessa: Tarkastelussa yhdeksän Kelan vakuutuspiiriä Länsi-Suomen vakuutusalueella

Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää miten tulosohjausta toteutetaan Kansaneläkelaitoksen vakuutuspiireissä Länsi-Suomen alueella. Tutkimusongelmaksi muotoutui selvittää mitä tulosohjaus on julkisissa palveluorganisaatioissa ja erityisesti Kelassa. Metodina tässä tutkimuksessa käytin teemahaastattelua ja tarkoituksenani oli haastatella yhdeksää vakuutuspiirin johtajaa Länsi-Suomen alueella. Haastattelun avulla pyrin analysoimaan vakuutuspiirien johtajien käsityksiä ja kokemuksia tulosohjauksesta vakuutuspiireissä. Tarkoituksena oli selvittää vakuutuspiirien johtajien käsityksiä ja kokemuksia tulosohjausprosessista; tulossopimusneuvotteluista, tulostavoitteiden määrittelystä ja mittaamisesta, kehysbudjetoinnista sekä tulosohjauksen kehittämistarpeista. Tarkoituksena oli myös selvittää yksittäisen vakuutuspiirin ja aluekeskuksen välistä vuorovaikutusta yhteisen tulossopimuksen aikaansaamiseksi sekä sen sitovuutta vakuutuspiireissä. Teoriaosuudessa tarkastelin julkisen hallintokulttuurin muutosta sekä tulosohjauksen kehitystä ja teoriaperustaa niin julkisessa hallinnossa kuin Kansaneläkelaitoksessa. Teoriaosuuden avulla pyrin selvittämään millaisia hallintoreformeja Suomen julkisessa hallinnossa on ollut ja miten tulosohjaus on vaikuttanut julkiseen hallintoon ja erityisesti Kansaneläkelaitoksen toimintaan. Analysoin myös tulosohjauksen kehitystä tulosjohtamisen kautta sekä esitän tulosohjauksen teoriaperustan tuloksellisuuskäsitteistöineen ja tulosohjausprosessin. Empiirisessä osassa pyrin teemahaastattelun avulla esittämään vakuutuspiirien johtajien kokemuksia ja kehittämistarpeita tulosohjauksesta vakuutuspiireissä. Tutkimukseni keskeiseksi havainnoksi muodostui se, että tulosohjauksen vaikutuksesta toiminnan taloudellisuus ja tehokkuus ovat parantuneet vakuutuspiireissä. Tulosohjauksen ongelmaksi on koettu, että työmotivaatio ja työilmapiiri ovat laskeneet hieman vakuutuspiireissä liiallisten tehokkuusvaatimusten vuoksi sekä työnlaatu on heikentynyt. Yhtenä ongelmana koettiin myös se, että tulospalkkio puuttuu kokonaan Kelasta ja siksi tulosohjauksen suurimmaksi kehittämiskohteeksi nousi tulospalkkion kehittäminen. Tutkimukseni johtopäätöksenä voin todeta, että puhdas tulosohjausmalli ei vielä toteudu Kelassa, koska tulospalkkio ja sanktiojärjestelmät puuttuvat Kelan tulosohjauksesta. Jotta tulosohjaus toteutuisi mahdollisimman puhtaasti edellyttäisi se tulospalkkiojärjestelmää sekä mahdollisesti myös sanktiojärjestelmän kehittämistä. Kansaneläkelaitoksen ja valtionhallinnon tulosohjausjärjestelmät eroavat toisistaan juuri siltä osin, että tulospalkkiojärjestelmä Kelan tulosohjauksesta puuttuu.fi=Kokotekstiversiota ei ole saatavissa.|en=Fulltext not available.|sv=Fulltext ej tillgänglig