Musiikkiluokan käymisen yhteys elinikäiseen musiikin harrastamiseen ja ammatilliseen suuntautumiseen

Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, millaisia yhteyksiä musiikkiluokan käymisellä on musiikin elinikäiseen harrastamiseen ja ammatilliseen suuntautumiseen. Lisäksi tarkastellaan musiikkiluokan käyneiden kokemuksia musiikkiluokkatoiminnasta, ja musiikin asemaa koulutukseen hakeutumisessa, ammatinvalinnassa ja työtehtävissä. Tutkimuksessa selvitetään myös mahdollisten kotitaustatekijöiden vaikutusta musiikkiluokan käymiseen, musiikkiharrastuksiin ja musiikin alalle suuntautumiseen. Tutkimusaineisto kerättiin puolistrukturoidulla kyselylomakkeella touko-kesäkuussa 2013. Kysely toteutettiin www-sivuilla MrInterview-ohjelmalla. Tutkittavat hankittiin lumipallo-otannalla, ja aineiston keräämisessä käytettiin Facebook-yhteisöpalvelua. Tutkimukseen osallistui musiikkiluokan käyneitä eri puolilta Suomea. Tutkittavista (N = 202) miehiä oli 49 ja naisia 153. Tutkittavat olivat 1960-, 1970-, 1980- ja 1990-luvulla syntyneitä, ja he olivat siten iältään 19−53 -vuotiaita. Tutkimuksen tilastollisina analyysimenetelminä käytettiin Mann-Whitney U -testiä, Kruskal-Wallisin testiä, χ2-riippumattomuustestiä, Spearmanin ja Pearsonin korrelaatiokertoimia, riippumattomien otosten t-testiä sekä ristiintaulukointia. Aineiston avoimien kysymysten analyysimenetelminä käytettiin teemoittelua ja tyypittelyä. Musiikkiluokan käyminen edisti elinikäistä musiikin harrastamista. Sen sijaan musiikkiluokan käymisellä oli harvemmin yhteyttä ammatilliseen suuntautumiseen. Musiikilla ei juuri ollut merkitystä koulutukseen hakeutumisessa, ammatinvalinnassa ja työtehtävissä muilla kuin musiikin alalle suuntautuneilla. Yleisesti musiikkiluokkaa pidettiin hyvänä, hyödyllisenä ja myönteisenä kasvu- ja oppimisympäristönä, ja musiikkiluokan käyneet olivat kouluttautuneita. Merkittävimmät motiivit musiikkiluokalle hakeutumiseen olivat kiinnostus musiikkiin ja halu edistää jo alkanutta musiikkiharrastusta, joihin kotitekijöillä vaikutti ainakin jonkin verran olleen motivaatiota suuntaava vaikutus. Vanhempien musiikin harrastuneisuus ja musiikin harrastusaktiivisuus sekä musiikin alan ammattilaisuus edistivät musiikkiluokan käyneiden nykyistä musiikin harrastamista. Tutkimustulosten perusteella voidaan todeta, että musiikkiluokka edistää elinikäistä musiikin harrastamista. Tutkimus antaa viitteitä siitä, että musiikkiluokan kiinteä kokoonpano on merkityksellinen osa hyvää kasvu- ja oppimisympäristöä. Tutkimustulosten perusteella olisikin tärkeä pyrkiä siihen, että musiikkiluokalla opiskeltaisiin koko seitsemän vuotta, jotta musiikkiluokan myönteiset vaikutukset mahdollistuisivat suotuisimmin