Oppilaitoshenkilökunta hyvinvointivalmentajina : valmentajien näkemyksiä eBoss - Hyvinvointivalmennusta nuorille -hankkeesta

Ammatillisissa oppilaitoksissa opiskelevien nuorten hyvinvointia ja hyvinvointia edistävien terveystottumusten muutoksia on syytä tukea, sillä siten voidaan edistää heidän hyvinvointiaan ja työkykyään paitsi nykyhetkessä myös myöhemmin elämässä. Eräs keino hyvinvointia edistävien muutosten tukemiseen on hyvinvointivalmennus. Hyvinvointivalmennuksessa valmennettava työskentelee saavuttaakseen itse asettamansa tavoitteen kumppanuussuhteessa valmentajan kanssa. Keskeistä valmennuksessa ovat valmennettavakeskeisyys, tiedon saaminen, uuden oppiminen ja valmennettavan oman edistymisen seuraaminen. Tämän pro gradu -tutkielman tarkoituksena oli kuvata Jyväskylän ammattikorkeakoulun koordinoimassa eBoss – Hyvinvointivalmennusta nuorille -hankkeessa valmentajina toimineiden ammatillisten oppilaitosten henkilökunnan jäsenten näkemyksiä hankkeen toteuttamisesta ja valmentajana toimimisesta. Tutkimusaineisto kerättiin henkilökohtaisilla teemahaastatteluilla keväällä 2018. Haastatteluihin osallistuivat kaikki hankkeessa valmentajina toimineet oppilaitoshenkilöstön jäsenet (N=9). Aineisto analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä. Valmentajat pitivät valmennuksessa keskeisenä valmennettavan ja hänen hyvinvointinsa ja yksilöllisyytensä huomioimista. Valmennettava näyttäytyi valmentajille aktiivisena oman tavoitteensa edistämisessä. Yksilöllisyyden huomioimisen lisäksi yhdessä tekemistä ja ryhmän tukea pidettiin valmennuksessa keskeisinä. Valmentajana toimimisessa aito kohtaamisen halu oli tärkeää eikä erityistä hyvinvoinnin asiantuntijuutta koettu tarvittavan, sillä tarvittavaa tietoa koettiin olevan jo entuudestaan ammatin ja elämänkokemuksen myötä. Valmentajana toimimisen koettiin sopivan osaksi työtä melko hyvin. Valmennuksen toteuttamisessa ja toiminnan jatkumisessa tuki oppilaitoksen johdolta sekä riittävät rahalliset ja ajalliset resurssit koettiin välttämättömiksi. Opinnollistaminen nähtiin konkreettisena keinona valmennuksen teemojen jatkumiseksi osana oppilaitoksen toimintaa, vaikka valmennusta ei olisikaan mahdollista toteuttaa jatkossa kokonaisena. Ideaalitilanteessa valmennuksessa olisi mukana koko oppilaitos. Tutkielman tulosten perusteella eBoss-hyvinvointivalmennus voi olla potentiaalinen menetelmä ammatillisessa oppilaitoksessa opiskelevien nuorten hyvinvoinnin tukemiseen. Valmentajien näkemykset puolsivat hyvinvointivalmennuksen menetelmien soveltumista oppilaitoskontekstiin. Hyvinvointivalmentajana toimiminen sopi osaksi oppilaitoshenkilöstön työtä melko hyvin ja kokemukset olivat pääosin positiivisia. Jotta valmennus voi jatkua osana oppilaitosten toimintaa, tulee valmennuksen teemat sitoa osaksi opintoja. Tutkielman tuloksia voidaan hyödyntää suunniteltaessa hyvinvointivalmennuksen toteuttamista ammatillisessa oppilaitoksessa