Light rail’s opportunities in urban development

Diplomityössäni on teoreettisesti tutkittu, mikä on Tampereen kaupunkiseudun raitiotien välityskyvyn maksimin mahdollistama maankäyttö. Tutkittaessa raitiotien mahdollistamaa maankäyttöä voidaan myös varautua paremmin yhä kiihtyvään kaupungistumisskenaarioon Tampereen kaupunkiseudulla. Työni taustalla on Tampereen teknillisen yliopiston professorin Panu Lehtovuoren johtama WHOLE-hanke. Diplomityöni on sen spin-off case-tutkimus. Suomen kasvukeskuksilla on vielä enemmän kasvupotentiaalia kuin nykyhetkellä Suomessa ajatellaan. Raideliikenteen täyttä potentiaalia maankäytön kehittämisessä ei ole vielä otettu huomioon maankäytössä kaikessa laajuudessaan, varsinkaan hyötykustannuslaskelmissa tai vaikutusten arvioinneissa. Kaupungistuminen luo joukkoliikenteen kulta-ajat. Tämän vuoksi myös Suomen toiseksi suurimmalla kaupunkiseudulla, Tampereen kaupunkiseudulla, on otollista selvittää raitiotien potentiaali maankäytössä. Tampereen uutta modernia raitiotietä voidaan kapasiteetiltaan pitää maanpäällisenä metrona. Tampereen kaupunki on päättänyt syksyllä 2016 raitiotien 1. vaiheen rakentamisen aloittamisesta. Työssäni on tutkittu erityisesti raitiotien laajennussuuntakäytäviä kohti Pirkkalaan ja Koilliskeskusta. Työni päätavoitteena oli selvittää, minne ja kuinka paljon maankäyttöä raitiotien rakentaminen mahdollistaisi. Työssäni tutkittiin myös joukkoliikenteen, erityisesti raitiotien maankäytöllistä vaikutusaluetta. Työhöni sisältyy teoreettisia ja empiirisiä menetelmiä. Kirjallisuuskatsauksen ja paikkatietoanalyysien tueksi selvitettiin raitiotien vaikutuksia Tampereeseen verrattavissa raitiotiekaupungeissa. Erityisesti Bergeniä, Strasbourgia ja Freiburgia tutkittiin. Näihin kaupunkeihin toteutettiin perusteelliset ekskursiot ja haastattelut työni puolesta. Kansainvälisen ja kansallisen vertailun tuloksena modernin raitiotien maankäytölliseksi vaikutusalueeksi saatiin maksimissaan 600 metrin linnuntie-etäisyys pysäkeistä. Työssäni luotiin kolme eri teoreettista skenaariota, joiden mukaan Tampereen kaupunkiseudulle neljän haaran raitiotieverkoston välityskyky voisi mahdollistaa noin 110 000–300 000 uutta asukasta vuoteen 2040 mennessä. Etenkin Koilliskeskuksen ja Pirkkalan haarat mahdollistavat runsaan täydennysrakentamisen. Raitiotietä pidetään yleisesti liikenteellisenä hankkeena, mutta se tarjoaa paljon mahdollisuuksia uudenlaiseen maankäyttöön kaupungeissa. Työn jatkotoimenpiteinä suositellaan etenkin raitiotien ja muiden joukkoliikennemuotojen vaikutuksien laajempaa selvittämistä etenkin maankäyttöön.In my thesis I theoretically studied what is the urban development enabled by the Tampere Tramway’s maximum capacity in 2040. When we survey the urban development enabled by the tramway, we can also better prepare to the still speeding up scenario of urbanization in the Tampere area. The background of this thesis is the WHOLE research project led by TUT Professor Panu Lehtovuori, of which this thesis is a spin-off case-study. The growing cities of Finland have more potential to grow than people nowadays think. The full potential of rail traffic for urban development has not yet been taken into account in all its scope, especially in cost-benefit calculations or impact assessments. With urbanization comes the golden ages of public transport. For this reason in Finland’s second largest urban area, in the Tampere urban area, it is auspicious to research the full potential of the tramway in urban development. The new and modern tramway in Tampere can be likened to an overground metroline by its capacity. The City of Tampere made decision of implementing the tramway project part 1 in autumn of 2016. In my thesis I researched the particular tramway extension corridors to the city of the Pirkkala and the Koilliskeskus. There are not yet any political decisions about these extensions. The main goal of my thesis is to find out how much and where the tramway enables urban development. In my thesis I also researched the urban development catchment areas of public transports, especially tramways. Good accessibility of the tramway raises the value of real estate. In my thesis theoretical and empirical methods are used. In support of the literature review and GIS analysis, the impacts of the tramways on Tampere-like tramway-cities were investigated. In particular Bergen, Strasbourg and Freiburg were examined. These cities had thorough excursions and people were interviewed for my thesis. As a result of the international and national comparison, the urban catchment area of the modern tramway reached a maximum distance of 600 meters from the tramway stop. Three theoretical scenarios were created in my thesis. According to the scenarios the interconnection of the four tramlines in the Tampere urban region could allow approximately 110,000 to 300,000 new inhabitants by 2040. There would be plenty of potential especially in the extensions to Koilliskeskus and the city of Pirkkala. Tramway is generally known as a traffic-driven project, but it offers the potential for a new type of economically smart urban development in cities. As a follow-up to thesis, it is recommended, in particular, to explore the effects of tramways and other forms of public transport, especially from the point of view of urban development