Moisture control of ground structures with inside repairs

Maanvastaisiin rakenteisiin kerääntyvä kosteus on yksi yleisimmistä kosteusvaurioiden syistä. Maanvastaisten rakenteiden korjauksissa on otettava jo suunnitteluvaiheessa huomioon, miten korjattava rakenne kosteusteknisesti toimii. Ilmaston muutoksen myötä on todennäköistä, että sademäärät lisääntyvät sekä pohjavedenpinta kohoaa, mikä lisää maanvastaisten rakenteiden kosteusrasituksia. Kohonnut rasitus lisää maanvastaisissa rakenteissa ilmeneviä kosteusongelmia. Keski-Euroopassa on ollut käytössä jo useita vuosikymmeniä erilaisia kosteus- ja suolarasitettujen maanvastaisten rakenteiden sisäpuolisia korjausmenetelmiä. Tutkimuksen tavoitteena on ollut laajentaa tietoisuutta maanvastaisten rakenteiden kosteuden hallinnasta sekä erilaisista sisäpuolisista korjausmenetelmistä. Suomessa ei ole aikaisimmin ollut riittävän kattavaa tietoa maanvastaisten rakenteiden sisäpuolisista korjausmahdollisuuksista. Aikaisempiin suomalaisiin tutkimuksiin verrattuna tässä työssä on käsitelty erikoislaastikorjauksia, joihin kuuluvat suolankeräyslaastirappaukset sekä vedentiivistyslaastikorjaukset. Kapillaarikatkojen injektointikorjauksia on käsitelty aiempaa tarkemmin ja tuotu uutta tietoa injektointikorjausten viime vuosikymmenien kehityksestä. Nämä korjausmenetelmät ovat hyvin toimivia ja soveltuvat käytettäväksi myös Suomessa. Keski-Euroopassa on kehitetty vastoittain kalsiumsilikaattimateriaali, jota voidaan käyttää maanvastaisten rakenteiden kosteuden hallinnassa sekä kiviaineisten rakenteiden sisäpuolisena lämmöneristeenä myös ylemmissä kerroksissa. Levyn hyviin ominaisuuksiin kuuluu homehtumattomuus, joka mahdollistaa levyn käyttämisen turvallisesti rakenteen sisäpuolella, missä tavanomaiset lämmöneristeet voivat altistua mikrobikasvulle. Levytys soveltuu todella hyvin käytettäväksi myös suomalaisissa lämmöneristystä edellyttävissä rakenteissa. Muita työssä käsiteltyjä uudempia korjausmenetelmiä ovat rakenteiden sisäpuolinen lämmittäminen sekä sähkö-osmoosiin perustuva EOP-menetelmä