Pelastustoimen operatiivisten viestiyhteyksien mallintaminen

Pelastustoimen uudistuksessa vuonna 2004 perustettiin Suomeen 22 pelastuslaitosta. Sen myötä joutui toimiala uudenlaisen haasteen kohteeksi. Hajallaan olevien toimipisteiden johtamiseksi oli luotava viestintäverkko. Hätäkeskusuudistus lisäsi myös tarpeita kehittää palveluita ja parantaa viestinnän ruuhkanhallintaa. Suuret luonnononnettomuudet ovat myös lisänneet paineita onnettomuuksien hallintaan, jossa viestiyhteydet ovat avainasemassa. Johtamisen kannalta viestiyhteyksien tulee olla ruuhkautumattomia ja toimintavarmoja. Samoin informaation käsittelyyn on panostettava luotettavan tilannekuvan luomiseksi. Eri viranomaistasojen määrä ja koulutustaso on myös pidettävä järkevissä mittasuhteissa, jotta tarvittavat toimenpiteet voidaan suorittaa riittävän nopeasti. Viranomaistoiminnan koordinoimiseksi onkin perustettu useita hankkeita, joiden tarkoitus on yhtenäistää pelastuslaitosten toimintoja. Valtiovallan tarkoitus on tällä menettelyllä tarkemmin arvioida yhteiskunnan kriisinhallintakykyä. Viestiteknologian puolella on otettu käyttöön fyysinen radioverkkoratkaisu (VIRVE), joka on jaettu eri turvallisuusviranomaisten kesken. Tämä ratkaisu on helpottanut eri organisaatioiden välistä yhteydenpitoa merkittävästi. Langallisia yhteyksiä on parannettu luomalla MPLS-verkko, joka ruuhkautumattomana palvelee pelastuslaitosten kriittistä viestintää. Samalla verkko helpottaa oleellisesti VIRVE-verkon rajallista datansiirtokykyä. Mallintamisessa esitetään projektiryhmän luoma verkkoratkaisu PeIP, jonka perusteella pelastuslaitokset tekevät omat ratkaisunsa. Mallissa on myös esitetty miten kuntien johtokeskukset voisivat liittyä pelastuslaitoksen verkkoon. Mallin tarkoitus on myös tuoda esiin taloudellinen näkökohta ja siten luoda realistinen toteutusmalli. Koulutusta ei myöskään pidä unohtaa järjestelmän ylläpidossa. Arvioitaessa luotua mallia edustaa se nykyaikaista teknologiaa mutta siinä ei itsessään ole mitään vallankumouksellista sillä se on luotu olemassa olevan koetellun teknologian varaan. Mallille asetetut päämäärät voidaan katsoa saavutetuiksi. Tulevaisuuden haasteina on tietoturvan parantaminen, laitekannan tarkoituksenmukainen uudistaminen ja henkilöstön koulutus. Sosiaalisen median käyttöönotto myös viranomaispuolella tulee lähitulevaisuudessa ajankohtaiseksi