Luovuus arkipäiväisenä jännitteenä – tutkimus kokonaisvaltaisesta ryhmän luovuudesta

Luovuus on läsnä organisaation, ryhmän ja yksilön toiminnassa, mutta sen ominaisuudet ovat usein vaikeasti havaittavissa. Stereotyyppisesti luovuus käsitetään uuden rakentamiseksi jopa tyhjästä. Tämä ei tietenkään pidä paikkaansa. Luovuus on lähempänä tavallista kuin epänormaalia. Luovuus voi johtaa osaavissa käsissä taloudelliseen menestykseen, kun taas pahimmillaan väärissä käsissä inhimilliseen tragediaan. Käytännössä se tuottaa ryhmässä vastauksia, uusia ideoita ja ratkaisuja, mutta se voi myös tukahduttaa niiden luomista. Juuri luovuuden mystiikka ja vastakkain asettelu on vaikuttanut tämän tutkimuksen tarkoituksen muodostumiseen. Luovuus tulee tehdä näkyväksi, jotta sitä voidaan ymmärtää. Tämän tutkimuksen tavoitteena on löytää ja kuvailla kokonaisvaltaisesti luovuutta ryhmässä. Erityisesti ymmärtää toiminnan kautta luovuuden toimimista ryhmässä ja sitä, miten ja millaisena luovuus näyttäytyy tilanteessa ja toiminnassa. Luovuutta tehdään näkyväksi eri tasojen ja luokkien kautta, jotka sisältävät luovuuden rakentavien tekijöiden lisäksi sitä estävät tekijät. Johtoajatuksena toimii oletus, että luovuuden rakenteen rikkomisen osiin tekee sen selvemmäksi ymmärtää. Teoria kulkee tutkimuksen vaiheiden mukana antamalla käsitteellisen viitekehyksen luovuuden kuvaamiselle ja selittämiselle. Tutkimus rakentuu teoreettiseen viitekehykseen, joka luodaan laajasta laadullisesta aineistosta oletuksiksi ja kysymyksiksi. Nämä toimivat kahden empiirisen vaiheen runkona muodostaen aineiston keräämiselle perusteet. Empiirisissä vaiheissa testataan oletuksia kahdessa eri ryhmässä, jotka poikkeavat toisistaan tavoitteeltaan ja ajan suhteen. Tässä periaatteena on luovuuden kokonaisvaltainen kuvailu ryhmässä. Ryhmän luovuus rakentuu tekijöistä, tasoista ja luokista. Menetelminä käytetään haastattelun eri muotoja ja osallistuvaa havainnointia. Tuloksena muodostuu näkemys luovuuden rakenteesta ryhmässä sekä tilanteiden ja toiminnan vaikutuksesta luovuuden eri tekijöihin. Luovuus ryhmässä nähdään arkipäiväisenä ilmiönä. Luovuutta esiintyy ryhmätyöskentelyn kaikissa vaiheissa. Näkyvin osa on yleensä luovin hetki, jossa kollektiivisesti ratkaistaan ongelmaa ja löydetään siihen uusi ratkaisu. Tässä tutkimuksessa erityinen mielenkiinto oli keskittyminen kokonaisvaltaisesti luovuuteen, mikä tarkoitti vaatimattomankin luovuuden tutkimista. Ryhmässä tehdään paljon toimintoja erilaisissa ympäristöissä ennen ja jälkeen luovinta hetkeä. Tämä tutkimus väittää, että näissä hetkissä on myös luovuutta, mutta se esiintyy eri tavalla riippuen tilanteesta ja toiminnasta. Ryhmätyöskentelyn kaikissa vaiheissa on luovuutta rakentavia ja estäviä tekijöitä. Näiden välille muodostuu jännitteinen suhde. Keskeisinä tuloksina voidaan nostaa luovuuden rakentuvan monista eri tekijöistä ryhmässä. Nämä tekijät ovat käsitelty tasoittain, jotka kaikki vaikuttavat ryhmään. Luovuus on ryhmässä monitasoista, muuttuvaa ja jännitteistä. On saavutettu kokonaisvaltainen näkemys luovuudesta, mikä sisältää rakentavien tekijöiden lisäksi näkökulman luovuutta estäviin tekijöihin. Tässä tutkimuksessa on myös hyödynnetty luovuutta mahdollistavaa luokkaa kuvailemaan tilanteissa ja toiminnoissa luovuuden muuntautumista ja vaikeaselkoisuutta. Lopputuloksena on rakennettu käsitteellinen viitekehys ja vastattu kysymykseen ”millaisena” luovuus ryhmässä rakentuu tekijöistä, tasoista ja luokista. Tämän johtopäätöksenä on laadittu kokoava malli, joka selittää uudella tavalla ”miten” luovuus rakentuu ryhmässä.Creativity is present in the actions of an organization, group and individual but these characteristics are usually difficult to observe. Stereotypically, creativity is understood as creating something new. Of course, this is not true. Creativity is more akin to normal than abnormal. In a broader sense, creativity can lead to economic success in capable hands or at worst, to human tragedy if in the wrong hands. On a practical level, it produces answers, new ideas and solutions in a group, but it can also suppress its creation. It is precisely this polarity and the mysticism of creativity that has shaped the purpose of this research. Creativity should be made observable so that it can be understood. The aim is to find and comprehensively describe the creativity of a group. In particular, to try and understand through actions the way in which creativity works in a group and how it is presented in situations and actions. Creativity is made observable through different levels and categories, which contain constructive factors of creativity as well as factors that constrain it. The guiding principle is the assumption that the division of the structure of creativity makes it clearer to understand. In addition, the theory follows hand in hand with each section of the study and provides a conceptual framework to describe and explain creativity. The research is based on the theoretical framework that is constructed from extensive qualitative data to form experimental assumptions and questions. These act as a basis to justify the gathering of material for two empirical stages. In empirical phases, the assumptions are tested in two different groups that differ from each other in terms of their goals and duration. In this the principle is a comprehensive description of creativity in a group that consists of factors, levels, and categories. The methods used in this paper include different forms of interviews and participatory observation. The result is an analysis of the structure of creativity in a group and the impact of situations and activities on the various factors of creativity. Creativity in a group is seen as a day-to-day phenomenon. Creativity occurs in all stages of teamwork. The most distinct part of creativity occurs when a group engages in problem solving and comes up with a resolution. In this study, special attention was given to holistic creativity, which meant the exploration of even modest creativity. The group performed a lot of activities in different environments before and after the creative moment. This research claims that there is creativity in these moments, but it is exhibited differently depending on the situation and the activity. Creativity is constructive and constraining in all stages of teamwork. A relationship with tension is formed between these two. Key results are that creativity is formed by many factors in the group. These factors are arranged by levels that all affect the group. A holistic view of creativity has been achieved, which includes not only constructive factors, but also a perspective on the constraints of creativity. This study has also taken advantage of a creativity enabling category to describe the transformation and complexity of creativity in situations and processes. As the end result, conceptual framework is constructed and the question of ’how’ creativity in the group is created of factors, levels and categories is answered. As a result, a compilation model has been drawn up that explains in a new way ’what kind of’ form creativity takes in a group