Arviointiselvitys 2018 : liikuntatieteellisen tiedekunnan opiskelijoiden mielipiteitä opintojen arvioinnista, palautteenannosta ja vilpistä

Arviointi on osa oppimisprosessia ja sen on havaittu ohjaavan opiskelua ja oppimista merkittävästi. Arvioinnin osana myös arviointiin kuuluva palautteenanto on merkityksellistä. Oppimisen kannalta pidetään tärkeänä sanallista ja opastavaa palautetta, joka kiinnittää opiskelijan huomiota opiskeltavan asian olennaisiin asioihin sekä antaa kehitysehdotuksia ja auttaa opiskelijaa ymmärtämään omien tietojen puutteita. Tässä selvityksessä Liikuntatieteellisen tiedekunnan opiskelijoilta kysyttiin mielipiteitä ja kokemuksia arviointimenetelmistä ja arviointiin liittyvästä palautteenannosta. Myös vilppi ja arvioinnin tasa-arvoisuus olivat kyselyn teemoina. Yleisimmin arviointimenetelminä käytettiin ja luento- ja kirjatenttiä sekä tutkielmia tai seminaaritöitä. Vähiten käytettiin suullista tenttiä ja suullista ryhmätenttiä. Opiskelijoiden mukaan arviointimenetelmät mittasivat pääsääntöisesti hyvin heidän osaamistaan. Opiskelijat kokivat, että opettajat määrittivät pääsääntöisesti annettavat arvosanat. Tiedekunnan tieteenalojen välillä havaittiin kuitenkin eroja, sillä liikuntapedagogiikan opiskelijat kokivat osallistuvansa enemmän arviointiin itsearvioinnin muodossa kuin muiden pääaineiden opiskelijat. Yli puolet opiskelijoista ei ollut havainnut arviointiin liittyvää vilppiä. Vilpillisten toimien koettiin johtuvan opiskelijoiden laiskuudesta sekä toisaalta opiskelijoiden ajankäyttöön ja jaksamiseen liittyvistä haasteista. Noin puolet opiskelijoista koki arvioinnin olevan tasa-arvoista aina tai usein. Epätasa-arvon koettiin johtuvan arvioitsijan subjektiivisuudesta. Muita epäkohtia olivat esimerkiksi arviointikriteerien epäselvyys sekä se, että kaikki saivat samoja arvosanoja, eikä arviointiasteikkoa käytetty laajasti. Kyselystä selvisi myös, että opiskelijat kokivat saavansa harvoin arvioinnin jälkeistä sanallista palautetta, ja että he toivoivat palautetilaisuuksia. Osalle opiskelijoista kirjallinen viesti ja mahdollisuus tavata opettajaa arvioinnin jälkeen olivat riittäviä palautemuotoja. Liikuntatieteellisessä tiedekunnassa arviointimenetelmiä käytetään selvityksen mukaan melko monipuolista. Itse- ja vertaisarviointi tehostaisivat kuitenkin oppimista ja diagnostisella sekä formatiivisella arvioinnilla voitaisiin parantaa oppimisprosessia. Kyselyssä havaittiin, että arviointi koettiin usein tasa-arvoiseksi, kokemusta voitaisiin kuitenkin lisätä arviointikriteerien selkeällä esittämisellä. Kirjallisuudessa on noussut esiin palautteen saamisen merkitys arviointiprosessin yhteydessä. Tämä havaittiin myös opiskelijoiden vastauksista. Opiskelijat toivoivat palautetta sanallisessa muodossa joko palautetilaisuuksina tai kirjallisina viesteinä