Perinteen ja ennakkoluulujen välissä? : Laclaun ja Mouffen innoittama diskurssianalyysi suomalaisten romanien elämäntarinoista

Graduni aiheena on suomalaisten romanien elämäntarinat ja se kulkee otsikolla ”Perinteen ja ennakkoluulojen välissä? Laclaun ja Mouffen innoittama diskurssianalyysi suomalaisten romanien elämäntarinoista.” Elämäntarinoista olen tarkastellut sitä, miten ulkopuolisuuden diskurssia tuotetaan ja ylläpidetään suomalaisten romanien elämäntarinoissa, ja erityisesti näiden kirjalliseen muotoon tallennettujen tarinoiden yhteydessä esiintyvässä kuvallisessa aineistossa. Ulkopuolisuuden tuottamisen ja ylläpidon mekanismeja olen tässä pro gradussa käsitellyt toiseuden, orientalismin ja hegemonian, kolmen toisiinsa eri tavoin sidoksissa olevan määreen kautta. Elämäntarinat olen koonnut neljästä eri lähteestä; Kansallisbiografiasta, sekä teoksista Vanhojen Tie (Kuparinen & Poppius, 2017), Suomen Romanien historia (Pulma, 2014) ja Varokaa, mustalaisia! Väärinymmärryksen historia (Helsingin kaupunginmuseo, 2009). Aineisto koostuu 44:stä elämäntarinasta ja niihin liittyvästä kuvamateriaalista. Gradussa käyttämäni metodi on diskurssianalyysi Laclaun ja Mouffen mukaan. Laclau ja Mouffe hahmottelema diskurssianalyysi mahdollistaa diskurssien tarkastelun myös tekstien ulkopuolisessa todellisuudessa ja sopii erityisen hyvin identiteettikysymysten kanssa työskentelyyn. Tieteenfilosofisena lähtökohtana gradussani on sosiaalinen konstruktionismi. Graduni innoittajan on Laclaun ja Mouffen yhteiskuntateoria ja diskurssianalyysimalli. Tutkimus on luokiteltavissa sosiaalityön alaan kuuluvaksi kriittiseksi yhteiskuntatutkimukseksi ja sen päämääränä on emansipatorinen/radikaali sosiaalityö. Aineistooni kuuluvissa suomalaisten romanien elämäntarinoissa nousevat, joko suoraan tai epäsuorasti, esille erilaiset sosiaalisiksi luokiteltavissa olevat ongelmat, kuten kodittomuus, aineellinen köyhyys, päihteet, lastensuojelulliset toimenpiteet sekä rikollisuus. Viranomaisten, mukaan lukien sosiaalihuollon, ja laajemminkin valtaväestön hyväksynnän puute ja etninen syrjintä kietoutuvat tiiviisti näihin elämäntarinoiden kipukohtiin. Hegemonisen valtadiskurssin ylläpitämiä käsityksiä toisinnetaan myös elämäntarinoiden kuvauksissa