Konsernin sisäisten rahoitustransaktioiden markkinaehtoinen hinnoittelu

Tässä kandidaatintutkielmassa selvitetään konsernin sisäisten rahoitustransaktioiden markkinaehtoista hinnoittelua. Kaikkein keskeisimpänä kysymyksenä on markkinaehtoisen korkotason määrittäminen käytännössä yrityksen näkökulmasta. Lisäksi selvitetään yleises-ti markkinaehtoperiaatteen soveltamisen lähtökohdat ja tavoitteet sekä aihetta koskevia mahdollisia tulevaisuuden kehitystrendejä. Tutkimusongelmia lähestytään oikeudellisen viitekehyksen kautta käsittelemällä keskeistä lainsäädäntöä, ohjeistusta, oikeuskäytäntöä ja oikeuskirjallisuutta. Tutkimus pyrkii kokoamaan rahoitustransaktioiden siirtohinnoitteluun liittyvässä aikai-semmassa kirjallisuudessa ja oikeuskäytännössä esille tulleita näkökulmia sekä luomaan pohjaa näiden näkökulmien soveltamiselle käytännössä. Tavoitteena on tarjota tiivis yleis-katsaus rahoitustransaktioiden siirtohinnoittelun tämän hetkiseen tilanteeseen ja keskeisiin ongelmiin. Tutkimuksessa ei käsitellä tarkemmin OECD:ssä tekeillä olevaa tarkentavaa oh-jeistusta, sillä siitä ei vielä ole julkaistu lopullista versiota. Tutkimuksen esille tuoma tämän hetkinen tilanne toiminee kuitenkin hyvänä lähtökohtana näiden tarkentavien ohjeiden vaikutuksien analysoinnille. Markkinaehtoisen koron määrittäminen tapahtuu markkinahintavertailumenetelmää so-veltaen eli etsimällä vertailukelpoisia transaktioita markkinoilta. Vertailuhaussa puolestaan lähdetään usein lainansaajayhtiön maksukyvystä eli käytännössä luottoluokituksesta, joka saadaan joko ulkopuoliselta toimijalta tai se määritetään itse. Luottoluokituksen ja muiden keskeisten muuttujien avulla etsitään tietokannoista vertailukelpoisia transaktioita, joiden perusteella markkinaehtoinen korko määritetään. Mikäli täysin vertailukelpoista transaktio-ta ei löydy, joudutaan tekemään olennaiset erot eliminoivia oikaisuja. Oikaisut puolestaan vaativat tapauskohtaista harkintaa ja joissain tapauksissa myös konserninäkökulma on syy-tä ottaa lähtökohtaisen erillisyhtiöperiaatteen ohelle sovellettavaksi. Joissain sisäisen rahoi-tuksen hinnoittelutapauksissa tulee myös kiinnittää huomiota siihen, miten konsernisuh-teesta syntyvä hyöty tulee jakaa osapuolten kesken, jotta verotettava tulos jakautuisi oikein. Lähtökohtana markkinaehtoperiaatteen soveltamiselle toimii osapuolten välinen etuyh-teyssuhde, jonka aiheuttaa määräysvalta. Määräysvalta voi syntyä omistuksen, äänimäärän, hallituksen jäsenten nimitysoikeuden tai muiden tosiasialliseen määräysvaltaan johtavien seikkojen kautta. Tavoitteena voidaan puolestaan katsoa olevan verotettavan tulon määräy-tyminen ja jakautuminen oikein kansainvälisen verotuksen näkökulmasta. Tulevaisuuden keskeisin kehitystrendi on ennen kaikkea OECD:n vireillä olevat rahoi-tustransaktioita koskevat siirtohinnoitteluohjeet, jotka odotettavasti tuovat selvennyksiä aihetta koskeviin erityiskysymyksiin. Lisäksi ulkomaisessa oikeuskäytännössä esillä olleet konserninäkökulmaa korostavat trendit voivat tulevaisuudessa näkyä myös toistaiseksi eril-lisyhtiöperiaatetta korostavassa Suomen oikeuskäytännössä