Suomalaisen miesjohtajan isyysdiskurssit

Tämän tutkimuksen tavoitteena on avata ja purkaa johtajuuteen ja isyyteen liitettyjä olettamuksia kriittisen johtamistutkimuksen keinoin. Tutkimuksen aineisto koostuu 29 miesjohtajan haastatteluista, joissa miehet käyvät läpi uraansa niin työn kuin perheenkin näkökulmasta. Keskeinen keino pureutua maskuliinisuuteen niin johtamisessa kuin isyydessäkin on sosiaalisen sukupuolen tarkastelu. Sosiaalisella sukupuolella ei haluta tässä tutkimuksessa niinkään määritellä naiseuteen ja mieheyteen liitettyjä piirteitä vaan ennemminkin laajentaa sosiaalisten sukupuolten määritelmiä tai jopa purkaa miehyyden ja naiseuden välisiä rajoja, etenkin vanhemmuuden näkökulmasta. Diskurssianalyysin tuloksena aineistosta rakentui neljä isyysdiskurssia, nämä nimettiin seuraavasti: Ansaitsija-isyys, Uusi isyys, Lapseen sitoutunut ja Sitoutumaton isyys -diskurssi. Diskurssit kuvaavat neljää erilaista tapaa hahmottaa miesjohtajien isyyttä. Jokainen neljästä isyysdiskurssista rakentaa omanlaisensa miesjohtajan sosiaalisen sukupuolen. Maskuliinisimmat isyysdiskurssit olivat Ansaitsija–isyys- ja Sitoutumaton isyys diskurssi, kun taas Uusi isyys diskurssissa miesjohtajien sosiaalinen sukupuoli oli selkeästi irti perinteisestä maskuliinisuudesta ja heidän isyytensä oli lähempänä perinteistä äitiyttä. Tasa-arvoisuus jakoi diskurssit eri tavalla. Tasa-arvoisin diskurssi oli Uusi isyys diskurssi, jossa sukupuolten välinen tasa-arvoisuus, näkyi niin työssä kuin vanhemmuudessakin. Ansaitsija isyys diskurssi oli kauimpana tasa-arvosta, miesten kerronnassa oli paljon viittauksia mm. naisten luonnolliseen hoivakykyyn. Aineistollisesti vahvin diskurssi oli Ansaitsija isyys diskurssi, mutta sille vastadiskurssiksi muodostunut Uusi isyys diskurssi oli melkein yhtä laaja. Voidaankin sanoa muutosten olevan alkaneen miesten monimuotoisemman isyyden ja johtamisen käytännöissä. Uusi isyys diskurssi tuo esiin miesjohtajia, joilla on aito halu olla tasavertainen vanhempi vaativasta työstä huolimatta. Samalla diskurssi nostaa esiin työelämän rajoitteet, jotka osittain estävät tämän halun toteuttamista käytännössä