On the influence of national culture on knowledge sharing

Organisaatioiden välinen kilpailu on koventunut viime vuosikymmeninä globalisoitumisen takia. Myös kansainvälisyys on lisääntynyt. Uusien innovaatioiden avulla voidaan parantaa yritysten kilpailukykyä. Tästä syystä yrityksien ja organisaatioiden tulisi kiinnittää huomioita uusien innovaatioiden luomiseen. Tietämyksen jakamisella ja innovaatiokyvykkyydellä on osoitettu olevan positiivinen yhteys. Tähän perustaen tietämyksen jakamiseen pitäisi kiinnittää enemmän huomiota. Kuitenkin nykyiset tietämyksen jakamisen teoriat ovat joko liian abstrakteja tai jättävät relevantteja osa-alueita teorian ulkopuolelle, jonka syystä ne eivät ole hyödyllisiä akatemian ulkopuolella. Tässä pro gradu – työssä kehitetään pohja uudelle tietämyksen jakamisen teorialle, joka ottaa huomioon kaikki relevantit osa-alueet. Aikaisempiin tutkimuksiin vedoten kulttuuri, yksilö, organisaatio, luottamus, halukkuus jakaa tietoa sekä tekniset työvälineet valitaan teorian ydinalueiksi. Tämän jälkeen luotua teoriaa verrataan haastattelujen tuloksiin. Haastattelujen perusteella voidaan todeta, että kulttuuri pitää ottaa huomioon tietämyksen jakamista tutkittaessa. Kulttuuri vaikuttaa yksilön ja organisaation lisäksi myös luottamukseen, halukkuuteen jakaa sekä osittain myös teknisiin työvälineisiin. Jokainen näistä pitää sisällään lisäattribuutteja, joihin kulttuuri vaikuttaa. Yleisesti ottaen tässä työssä esitelty tutkimus on ensiaskel kohti uutta tietämyksen jakamisen teoriaa. Tulevaisuudessa tutkimusta voidaan laajentaa kvantitatiivisella tutkimuksella.In the global economy, innovations have become more important than ever. Knowledge sharing has been shown to improve both innovation capability and speed. Hence, in order to improve international cooperation among workers and organizations supporting knowledge sharing has become increasingly important. However, the current theories on knowledge sharing have been formed at a too high level of abstraction or leave out essential factors of knowledge sharing to be of any real practical help for practitioners and academics. In order to meet the need for such a theory, this thesis attempted to create a new frame- work, which encompassed all relevant factors. These are cultural, individual, organizational and technological factors. The framework was created based on a thorough literary review after which the framework was tested against results from semi-structured interviews carried out in both Western organizations and in Japanese organizations. The results from the interviews were then used to modify the presented framework. Based on the results it can be concluded that cultural influences need to be taken into account when studying knowledge sharing. Moreover, culture has an influence on aspects outside of just individuals and organizations. Culture influences trust and certain aspects of technical tools. These six aspects form the core of the framework. In addition, each contains attributes that are influenced by culture. Overall, it can be stated that the research presented in this master ́s thesis is essentially a first stepping-stone towards a new and more encompassing theory on knowledge sharing in international context. Future research should focus on further validating the presented framework by using quantitative methods