Hakkuukone- ja tehdasmittauksen väliset mittaerot kuusitukkitoimitusten tilavuudessa

Päijänteen metsänhoitoyhdistys toimittaa vuosittain noin 110 000 kuutiota kuusitukkia kotimaan mekaaniselle metsäteollisuudelle, lähinnä keskisuomalaisille sahoille. Kuusitukin määrää todennetaan tässä toimintaketjussa kahdella eri mittausmenetelmällä, hakkuukone- sekä tehdasmittauksella. Kuutiomäärät vaikuttavat tuotantoketjussa mukana olevien toimijoiden korvauksiin sekä metsänomistajien kantorahatuloihin. Samasta puutavaraerästä eri menetelmillä saatu mittaustulos vaihtelee yleensä jonkin verran. Mittaeron ollessa aina samaan suuntaan, voi taloudelliset vaikutukset olla merkittäviä. Opinnäytetyön tarkoituksena oli todeta hakkuukone- ja tehdasmittauksen erojen suuruutta kesäaikaisten kuusitukkitoimitusten tilavuudessa. Tuloksia vertailemalla voidaan arvioida erojen vaikutuksia toimitusvolyymien määrään ja arvoon sekä pyrkiä tulevaisuudessa mahdollisimman oikeudenmukaiseen ja tarkkaan puunmittaukseen. Tutkimus suoritettiin mittaamalla kaksikymmentäkaksi puutavara-auton kuormallista kuusitukkia (n. 1 400 m3) kahdella eri mittausmenetelmällä. Puut mitattiin ensin hakkuukonemittauksella metsässä, sen jälkeen ne toimitettiin tehdasmittaukseen sahan tukkimittarille. Tutkimuksen tuloksista voitiin todeta tukkimittarin mittaavan pääsääntöisesti puutavaraa vähemmän kuin hakkuukoneen mittalaitteen. Tilavuuksien erot sijoittuvat + 5,58 % ja - 0,95 % välille. Keskimääräinen ero tuloksissa on 2,06 %. Näin ollen mittaustulokset pysyvät kuitenkin lain määrittämän ± 4 % suurimman sallitun poikkeaman sisällä. Työ toteutettiin yhteistyössä Päijänteen metsänhoitoyhdistyksen korjuupalvelun ja kolmen eri kuusitukkia vastaanottavan sahan kanssa.The forestry management association of Päijänne delivers about 110 000 cubic metres of spruce log annually to Finland´s mechanical forest industry, mainly to sawmills in Central Finland. The amount of spruce log is being verified through two different measuring systems, harvester measurement and sawmill measurement. The cubic volumes have an effect on the payment of operators and on the stumpage price income of the forest owners. The measurement results of the same parcel of timber show some variation between the two different measuring systems. The measured difference to the same direction can be financially very significant. The purpose of this thesis was to point out the volume difference between harvester and sawmill measuring by using summer spruce log deliveries as a subject. Comparing the results, the influence on the amount and value of volumes delivered can be evaluated, and also in the future, as fair and precise wood measuring as possible can be aimed at. The study was carried out measuring 22 timber truck loads of spruce log (about 1 400 cubic metres) using two measuring systems. First the log was measured in forest using the harvester measurement, then it was delivered to the sawmill to be measured again. The results of the study show that the sawmill measurer mainly measures less timber than the harvester. The difference of the volume is between + 5.58 % and - 0.95 %. The average difference in results is 2.06 %. The measurement results stay within the ± 4 %, the biggest anomaly set by law. The thesis was done in co-operation with the forestry management association of Päijänne´s harvesting service and with three different spruce log receiving sawmills