Masennusta kokevien nuorten aikuisten liikuntakurssin suunnittelu, toteutus ja arviointi

Tutkielman tarkoituksena oli suunnitella ja toteuttaa liikuntakurssi masennusta kokeville nuorille aikuisille sekä arvioida pedagogisten toimenpiteiden onnistumista ja ryhmäläisten kokemuksia kurssista. Jyväskylän Yliopistoliikunta auttoi ryhmän kokoamisessa mainostamalla kurssia Jyväskylän yliopiston opiskelijoille ja henkilökunnalle sekä tarjoamalla tilan ja välineet. Ryhmään saapui kuusi naista. Liikuntakurssi kesti kolmetoista viikkoa. Kuukauden päästä arvioitiin sen vaikutuksia jälkihaastatteluissa. Tutkimuksen taustaksi kuvataan liikunnan ja mielenterveyden välisiä yhteyksiä. Tutkimuksen lähestymistapana oli toimintatutkimus, jossa tutkija toimi myös liikuntakurssin opettajana. Aineisto koostui tutkijaopettajan osallistavan havainnoinnin pohjalta kirjoittamasta päiväkirjasta, osallistujien kyselyistä sekä kurssin alussa ja lopussa toteutetuista teemahaastatteluista. Aineisto analysoitiin teemoittelulla ja teoriaohjatulla sisällön-analyysillä. Tutkimus osoitti, että liikuntatuokiot saivat mielialan kohentumaan ja auttoivat jaksamaan, mutta lyhyt interventiojakso ei vaikuttanut masennuksen olemassaoloon pidemmällä aikavälillä tai saanut aikaan omaehtoisen liikunnan harrastamisen lisääntymistä. Ryhmäläiset olisivat halunneet liikuntakurssin jatkuvan. Miellyttävinä liikuntamuotoina pidettiin muun muassa kehonhuoltoa ja lihaskuntoharjoittelua, jossa tehtävät vaativat tiukkaa keskittymistä. Epämiellyttävänä koettiin liian isot painot lihaskuntoharjoittelussa ja liian vaativalta tuntuvaan lajiin (itsepuolustus, nyrkkeily) jätettiin osallistumasta. Luontoretki oli otollinen tilaisuus vertaistuelliselle keskustelulle. Kurssiohjelman teemajaksot (kehonhuolto, lihaskunto, kestävyys) selkeyttivät kurssin rakennetta ja auttoivat oman kehityksen seuraamisessa. Maanantaiilta oli otollinen ajankohta, koska tällöin viikko lähti paremmin käyntiin. Liikuntakurssin ohjaajan tulee olla innostunut ja kannustava sekä tarjota runsaasti henkilökohtaista ohjausta. Oman kehon kuuntelua ja omaan tahtiin tekemistä tulee painottaa. Liikuntakurssin lähtökohtana toimii hyvän olon aikaansaaminen ja liikunnasta nauttiminen. Ryhmäytymiseen ja tutustumiseen tulee käyttää aikaa ja vuorovaikutuksellisia opetusmuotoja suosia. Aikataulun tulee olla selkeä kirjallinen versio, eikä tapaamisiin kannata tarjota valinnaisuutta. Liikuntaharrastuksen lisäämiseksi omalla ajalla tulee kurssin olla pidempi ja siihen tulee sisällyttää systemaattista motivationaalista liikuntaneuvontaa, jossa muun muassa ennakoidaan liikkumisen esteitä, harjoitellaan ongelmanratkaisutaitoja ja suunnitellaan konkreettisia liikkumista edistäviä tekijöitä, kuten terveellistä ja säännöllistä ateriointia. Tutkimus on ensimmäinen mielenterveyden edistämiseen tähtäävä liikuntainterventio, jossa kuvataan liikunnan ohjausprosessi. Se tarjoaa käytännöllisiä neuvoja tulevien liikuntaryhmien järjestäjille