Attityder till svenska språket hos språkbadselever och elever i den traditionella språkundervisningen i Borgå

Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, millaisia asenteita yläkoulussa olevilla kielikylpyoppilailla ja tavallisessa ruotsin opetuksessa olevilla oppilailla on ruotsin kieltä kohtaan. Tutkimuksessani selvitin, onko näiden ryhmien asenteiden välillä mahdollista huomata eroja ja onko ruotsin opiskelun kestolla vaikutusta oppilaiden asenteisiin. Tutkimus toteutettiin kyselylomakkeella, johon vastasi yhteensä 65 8.- tai 9.-luokkalaista oppilasta Porvoossa. Tutkimukseen osallistui kaksi kielikylpyluokkaa ja kaksi tavallisessa ruotsin opetuksessa olevaa luokkaa. Tulosten analysoinnissa käytettiin pääasiassa kvantitatiivisia menetelmiä. Tutkimuksestani kävi ilmi, että tutkimukseen osallistuneilla kielikylpyoppilailla on positiivisemmat asenteet ruotsin kieltä kohtaan kuin tavallisessa ruotsin opetuksessa olevilla oppilailla. Suuri osa erityisesti tavallisessa ruotsin opetuksessa olevista oppilaista suhtautui suhteellisen negatiivisesti yleisesti ruotsin kieltä ja ruotsin oppiainetta kohtaan. Myös esimerkiksi ruotsalaista kulttuuria kohtaan asenteissa oli huomattavissa negatiivisempia sävyjä kuin kielikylpyoppilailla. Sekä kielikylpyopetuksessa että tavallisessa ruotsin opetuksessa olevat oppilaat pitivät ruotsin opiskelua kuitenkin suhteellisen hyödyllisenä ja tärkeänä, sillä ruotsin kielestä koettiin olevan hyötyä niin työelämässä kuin jokapäiväisissä tilanteissakin. Tutkimuksesta kävi ilmi myös, että kielikylpyoppilaat käyttävät enemmän ruotsia vapaa-ajallaan kuin tavallisessa opetuksessa olevat oppilaat. Tutkimustulokset osoittivat myös, että ruotsin opiskelun kestolla on vaikutusta oppilaiden asenteisiin siten, että pitempään ruotsia opiskelleiden asenteet olivat positiivisemmat. Asenteiden muodostumiseen vaikuttaa monet eri tekijät. Koska kieliasenteilla on myös suuresti vaikutusta itse vieraan kielen oppimiseen ja oppimistuloksiin, olisikin hyvä pohtia, miten mahdollisesti negatiivisiin asenteisiin, esimerkiksi juuri ruotsin kieltä kohtaan, voisi tulevaisuudessa vaikuttaa. Aihe on tällä hetkellä myös hyvin ajankohtainen, sillä uuden opetussuunnitelman astuessa voimaan vuonna 2016 ruotsin kielen opiskelu alkaa jo kuudennella luokalla. Mielenkiintoista onkin, onko tällä muutoksella positiivisia vaikutuksia myös oppilaiden asenteisiin